Joustotilat-hanke kyläili Turussa

Vajaakäyttöiset ja tyhjät tilat ovat kaupunkien yhteinen haaste. Turussa ja Helsingissä on muiden kaupunkien tavoin valtava määrä tiloja, joiden joustavampi ja ketterämpi käyttö hyödyttäisi niin tilojen omistajia kuin niiden käyttäjiä. Kaupunkilaiset löytäisivät tiloja kokoontumisiin, harrastuksiin ja työntekoon. Yritykset puolestaan voisivat tehdä liiketoimintaa luomalla uusia palveluja joustotiloille ja vuokrata esimerkiksi työ- tai kokoustiloja. Tilojen omistajat saisivat tuloja tilojen vuokraamisesta.

Tekniset ratkaisut tilojen joustavalle varaamiselle, käytölle ja maksamiselle ovat jo olemassa ja niitä on kehitetty ja testattu Helsingissä Joustotilat-hankkeessa. Mutta miten joustotilojen ekosysteemi saadaan siirrettyä toimivasta teoriasta käytäntöön koko Suomessa? Entä miten muiden kaupunkien tilahankkeet ja niiden opit voitaisiin hyödyntää Helsingissä entistä paremmin?

6Aika-rahoitteisessa Avoimet innovaatiolustat -kärkihankkeessa Suomen kuusi suurinta kaupunkia jakavat toisilleen tietoa ja hyviä toimintamalleja. Tämän yhteistyön puitteissa Skanssin älykkään kaupunginosan kehittäjät kutsuivat Kalasataman Joustotilat-hankkeen Turkuun jakamaan kokemuksia ja ideoimaan yhteistyötä.

Tilakysymyksiä pohdittiin ja työstettiin monesta eri näkökulmasta 4.5.2017 järjestetyssä tilaisuudessa, johon oli kutsuttu kaupunkien edustajia, yrityksiä ja muita joustotiloista kiinnostuneita tahoja. Turun kaupungin isännöimässä tilaisuudessa luotiin katsaus kaupunkien nykyisiin tilaratkaisuihin ja tulevaisuuden visioihin. Lisäksi kuultiin joustotilakäytön mahdollistavista ratkaisuista, kuten älylukoista, omaisuuden reaaliaikaisesta seurannasta ja yhteiskäytöstä. Työpajoissa puolestaan pureuduttiin siihen, miten käytännössä voitaisiin edistää joustotilakäyttöä ja poistaa esimerkiksi käytännön haasteita.

Kaupungeissa avataan tiloja jo nyt

Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja siitä, millaista joustotilakäyttöä kaupungeissa on jo olemassa. Helsingissä on Joustotilat-hankkeessa kehitetty joustavia tilapalveluita hyödyntäen Flextila-palvelua, jonka kautta voi vuokrata vapaita tiloja näppärästi tunniksi tai päiväksi. Kaupunkilaiset voivat varata palvelun kautta tiloja esimerkiksi kokouksiin, harrastuksiin ja työntekoon. Tämän vuoden aikana palvelua laajennetaan erityisesti julkisiin tiloihin, kuten kirjastoihin ja kouluihin. Lisäksi kokeillaan uudenlaisia älylukkoja, laajennetaan lisäpalvelutarjontaa ja testataan joustavaa pysäköintiä, jossa autopaikkoja voi varata ketterästi reaaliajassa.

Turussa on kartoitettu varattavissa olevia tiloja ja kartoitettu niiden varaamiseen liittyviä toimintamalleja. Hyvinvointitoimialalla jo luovutetaan tiloja kolmannen osapuolen käyttöön, jotka tarjoavat palveluita hyvinvointikeskuksen asiakkaille. Lisäksi käynnissä on Resurssivarausten kehittämisen -projekti, jossa luodaan yhtenäinen konsernitasoinen toimintamalli ja kaupunkikäyttöliittymä. Näillä pyritään mahdollisimman yhtenäisiin varusprosesseihin koko Turun kaupungissa, jolloin tilojen käyttöasteet saadaan paremmiksi, resurssit tehokkaaseen käyttöön ja myös maksut sekä lisäpalvelut saman varauspalvelun sisälle.

– Tavoitteena tarjota sama varauspalvelu yrittäjille ja kolmannelle sektorille. Aloitetaan kaupungin omista tiloista ja siitä pikkuhiljaa laajennetaan, kertoo suunnittelija Marjo Marjamäki Turun kaupungin tulevaisuuden visioista.

Tilaisuuden päätteeksi järjestettiin neljä erilaista työpajaa, jossa pureuduttiin syvällisemmin joustotilakäytön mahdollistaviin tekijöihin ja visioitiin tulevaisuutta. Työpajojen teemat olivat: julkisten tilojen joustava monitoimikäyttö, palvelut joustotilaekosysteemissä, joustotilat työnteon ja mikroyritysten tukena sekä olemassa olevat tilat joustokäyttöön.

Taloyhtiöt mukaan joustotilatoimintaan

Yhdessä pohdittiin, miten olemassa olevien tilojen, kuten taloyhtiöiden kerhotilojen, joustavampaa käyttöä voitaisiin parantaa. Jo tehdyt ohjeistukset, kuten Näin teet tilastasi joustotilan, koettiin hyväksi tavaksi informoida asukkaita. Portinvartijaorganisaatiot, kuten isännöitsijätoimistot, nousevat tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi tiedotuksessa.

Ryhmässä keskusteltiin paljon myös kaupungin valmiudesta lähteä kevyisiin kokeiluihin ja pohdittiin, miten tätä voisi parantaa. Voisivatko esimerkiksi kaupunkikohtaiset kokeilurahastot tukea pieniä pilottikokeiluja?

Aukeaako Palatsi joustavalle käytölle?

Julkisten tilojen joustava monitoimikäyttöä pohtiva ryhmä työsti tapausesimerkkiä Turun kaupungin omistamasta Palatsi-rakennuksen kolmannen kerroksen tilasta ja laati suunnitelman tilan muuntamiseksi joustotilaksi. Tavoitteena oli luoda käytännöllinen ”muistilista” julkisen tilan joustotilakäytössä huomioitavista asioista, ja tarjota näin konkreettinen ohjeistus tilojen muuttamiseksi joustokäyttöön. Mahdollisiksi yhteistyökumppaneiksi ilmoittautuivat Flextila-palvelu sekä älylukkoja valmistava Rollock. Niin ikään tilojen testaajia löytyi työpajan osallistujista. Voisiko Palatsissa olevassa tilassa toteuttaa lähitulevaisuudessa lyhyen demonstraation palvelumallin toimivuudesta ja näin kerätä uusia oppeja tilojen avaamiseen? Tätä lähdetään nyt selvittämään tarkemmin Turussa.

Kokeilujen kautta syntyy käytännön kokemusta palvelumallin toimivuudesta esimerkiksi Palatsin kaltaisten, täysin tyhjilleen jääneiden julkisten tilojen osalta. Eri kaupungeissa toteutetut kokeilut tuottavat tärkeää tietoa jaettavaksi. Tavoitteena on myös houkutella 6Aika-kaupunkien yrityksiä mukaan laajentamaan joustotilapalveluiden ekosysteemiä.

Uusien asuntoalueiden tilat kaikkien käyttöön

Vasta rakenteilla olevien asuinalueiden ja yksittäisten rakennusten joustotilakäyttöä kannattaisi miettiä jo suunnitteluvaiheessa. Johtopäätöksenä todettiin, ettei esimerkiksi monitoimitiloja kannata ”korvamerkitä” vain yhdelle toimijalle ja eri rakennusten arkkitehdit voisivat keskustella keskenään joustotilakäytön mahdollistavista ratkaisuista. Niin ikään kaavoituksella, tontinmyynnissä ja -luovutuksessa voitaisiin suosia yhteiskäyttöä tukevia ratkaisuja. Olisi myös mahdollista hyödyntää innovaatiotukia yhteiskäyttöä suosivaan rakentamiseen nykyistä enemmän.

Kaupunkien näkökulmasta katsottuna yhteiskäytöllä on monia positiivisia vaikutuksia, sillä se muun muassa tukee yhteisöllisyyttä ja rakentaa uusien asuinalueitten identiteettiä myönteisellä tavalla. Talonyhtiöt puolestaan voivat saada myönteisen imagon yhteiskäyttötilojen ansiosta ja asukkaat entistä monipuolisemmat harrastus- ja kokoontumistilat. Ylipäätään yhteiskäytön toimintakulttuurilla saavutetaan monia etuja niin kaupungin kuin yksittäisenkin asukkaan näkökulmasta.

Joustotilat työnteon ja mikroyritysten tukena

Työpajaosuudessa syvennyttiin myös siihen kysymykseen, mitä freelancerit, etätyöläiset ja mikroyritykset vaativat työtiloilta. Esiin nousi verkostoitumisen tarve eli toisiaan tukevien yritysten yhteen saattaminen. Tämä edesauttaa niin uusien asiakkaiden löytymistä kuin tietotaidon leviämistä. Myös sopivien palveluiden ja toimistotarvikkeiden saatavuus on yrityksille tärkeää. Näihin lukeutuvat esimerkiksi printterit, ergonomisesti sopivat kalusteet, kokous- ja keittiötilat sekä rauhalliset puitteet puhelinpalavereille. Joustotilakäyttöä tukevat myös lähiympäristön monipuoliset palvelut sekä esimerkiksi autojen yhteiskäyttö.

Ylipäätään joustotilojen etsiminen, varaaminen ja maksaminen tulisi olla helppoa ja ketterää. Tiloja työntekoon olisi hyvä löytyä tarpeen vaatiessa niin pariksi tunniksi kuin pidemmäksi ajaksi esimerkiksi väistötilaksi putkiremontin tieltä. Myös hintatason pitää olla kohtuullinen pienyrityksillekin, jotta joustotilakulttuuria saadaan levitettyä.

Jotta kiinteistön omistajat saataisiin innostumaan joustotilamallista, tarvitaan tietoisuuden lisäämistä jakamistaloudesta ja ylipäätään ennakkoluulojen purkamista. Kun organisaatiokulttuuri on saatu myönteiseksi, se avaa mahdollisuuksia kokeilla vapaiden tai tyhjillään olevien tilojen joustotilakäyttöä. Tämä tuo tullessaan kiinteistön haltijoille lisää tuloja ja rakentaa positiivista julkisuuskuvaa.

Kuvat: Ella Haataja

Comments are closed