Joustotiloja rakennuttajien ja arkkitehtien tapaan

Mikä olisi paras tapa saada vajaakäyttöiset tilat kaupunkilaisten käyttöön? Tarvitaanko rohkeita kokeiluja, ideakilpailuja vai lisää yhteistyötä kaupunkilaisten ja rakennuttajien välillä? Näihin ja moniin muihin joustavaan tilankäyttöön liittyviin kysymyksiin etsittiin vastauksia 8.9.2017 järjestetyssä työpajassa. 

Joustotilat-hankkeessa kehitetään ja kokeillaan uudenlaista tapaa tilojen joustavaan ja läpinäkyvään käyttöön. Forum Virium Helsinki kutsui rakennuttajat, kaupunkisuunnittelijat ja arkkitehdit työpajaan, jonka tavoitteena oli perehtyä syvällisemmin tilojen jakamisen dynamiikkaan ja joustotilatoiminnan avaamiin mahdollisuuksiin. Lisäksi haluttiin jakaa Joustotilat-hankkeessa kertyneitä oppeja ja syventää hankkeen omaa osaamista.

Tilaisuuden alussa kuultiin useita alustuksia aiheeseen. Ensimmäiseksi luotiin tilannekatsaus kaksivuotiseen Joustotilat-hankkeeseen sekä nostettiin esille tärkeimmät opit ja oivallukset. Joulukuussa 2017 päättyvän hankkeen aikana joustotilatoimintaa on viety eteenpäin niin teknisestä kuin kaupallisesta ja ekosysteemisestä näkökulmasta. Kehitystyössä ovat olleet etusijalla ketterät kokeilut ja eri toimijoiden tietoisuuden lisääminen joustotilatoiminnan hyödyistä.

”Vaikka Joustotilat-hanke on pieni, ollaan nyt jo huomattu, että opit ovat alkaneet levitä ympäri Suomea. Tämä on uudenlainen tapa hyödyntää kaupunkitilaa kiinnostaa laajasti, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia niin asukkaille kuin yrityksille”, Veera Mustonen Forum Virium Helsingiltä summaa.

Hankkeen oppeja onkin viety eteenpäin esimerkiksi Turkuun, jossa pidettiin keväällä työpaja. Tilaisuudesta onkin poikinut kokeilu, jossa pitkään tyhjillään ollut Palatsi-rakennus avataan joustotilapalveluita hyödyntäen kaupunkilaisten käytettäväksi.

Tilojen avaaminen on oppimisprosessi!

Helsingin kaupungin tavoitteena on avata tiloja kaupunkilaisten käyttöön ja Joustotilat-hanke onkin jo onnistunut avaamaan useita erilaisia tiloja digitaalisuutta, kuten älylukkoja, hyödyntäen. Hannu Kurki Helsingin kaupungilta kertoi, että uusi Helsingin strategia tukee tätä työtä ja auttaa edistämään kaupungin toimintojen avaamista. Vaikka tahtotilaa riittääkin tilojen avaamiseen, haasteena ovat muun muassa käyttäjäturvallisuuteen, lukitukseen ja kulunvalvontaan liittyvät kysymykset. Lisäksi paikoin rakennustekniikka on niin vanhaa, että se jarruttaa joustotilakäyttöä.

”Ennen kaikkea tilojen avaaminen on oppimisprosessi. Työ on hidasta, mutta se on lähtenyt hyvin liikkeelle ja tilojen varaamisen käytäntöjä kehitetään koko ajan. Maunulan kirjasto ja Kalasataman korttelitalot ovat esimerkkejä kohteista, joissa kokeillaan asukaskäyttöä jo nyt”, Hannu Kurki kertoo nykytilanteesta.

Varaamisjärjestelmien osalta on huomattu, ettei ole realistista löytää yhtä, kaiken kattavaa järjestelmää. Ratkaisu syntyy pikemminkin avointen rajapintojen kautta, jotka tuovat eri järjestelmät ja sovellutukset yhteen.  

Jakamistalous avaa tiloja kaupunkilaisille

Jakamistalouden ydinajatuksena on jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita ja asioita omistamisen sijaan. Tilojen joustava käyttö tukee erinomaisesti tätä trendiä mahdollistamalla tilojen vuokraamisen ketterästi ja kustannustehokkaasti.

Jotta kaupunkitilan jakaminen onnistuisi käyttäjien tarpeet huomioiden, tarvitaan palveluita, jotka mahdollistavat tilojen selaamisen ja varaamisen yhden pisteen kautta. Tällainen on muun muassa Joustotoimisto Oy:n kehittämä Flextila-palvelu, jonka toimintaa esiteltiin työpajassa. Samaa palvelua on käytetty kehitysalustana myös Joustotilat-hankkeessa ja sen teknisiä ominaisuuksia on viety eteenpäin saadun käyttäjäpalautteen perusteella. Tällä hetkellä palvelulla on rekisteröityneitä käyttäjiä yli 4000 ja sen kautta on tehty yli 30 000 varaustapahtumaa.

Pasi Kivekäs Joustotoimisto Oy:stä pohti puheenvuorossaan, miten saataisiin tilojen jakamiseen liittyvät palvelut ymmärrettävämmäksi käyttäjien näkökulmasta. Toisaalta ollaan jo pitkällä; Airbnb ja Uber toivat jakamistalouden käytännön tasolle ja tasoittivat tietä uusille palvelukonsepteille. Ulkomailla on  syntynyt myös toimitilojen jakamiseen erikoistuneita palveluita, kuten Liquidspace ja WeWork, mutta suuri läpimurto on vielä tekemättä.

”Tilapalvelun pitää olla räätälöitävissä, jolloin asiakas voi halutessaan liittää varaukseen tarvitsemansa lisäpalvelut. Lisäksi olisi hyvä olla älylukituksen kautta automaattinen pääsy tiloihin ja itse tilojen pitäisi ideaalitapauksessa olla muunneltavia hybriditiloja. Kun vielä saadaan tilapalvelu integroitua muihin palveluihin, ollaan jo todella pitkällä”, summaa Pasi Kivekäs ihanteellisen joustotilan ominaisuuksia.  

Uusin aluevaltaus on joustopysäköinti, jota ollaan jo pilotoitu pienessä mittakaavassa Helsingin Kalasatamassa. Joustavaa pysäköintiä edistää Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmaan osallistunut Witrafi, joka tarjoaa parkkipaikkojen vertaismarkkinapaikan. Tavoitteena on parantaa parkkipaikkojen kiertoa ja nostaa niiden käyttöastetta. Myyntipäällikkö Jenni Laaksonen peräänkuulutti avoimia rajapintoja sekä yhteistyötä jakamistalouden piirissä toimivien yritysten välille.

Käyttäjien tarpeet lähtökohtana

Arkkitehti Hilla Rudanko avasi kuulijoille tilasuunnittelun lähtökohtia arkkitehtien näkökulmasta. Tilat pitäisi suunnitella käyttäjien aidoista tarpeista käsin, sillä tilojen käyttäjät ovat toiminnan parhaita asiantuntijoita. Parhaiten toimiikin avoin suunnitteluprosessi, johon otetaan mukaan kaikki tiedossa olevat käyttäjät. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tilaa hyödyntävät hyvin toisistaan poikkeavat käyttäjäryhmät.

Tulevaisuudessa tilojen monikäyttöisyys korostuu ja työn tekeminen sekä harrastaminen alkavat sekoittua yhä enemmän keskenään. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia tilasuunnittelulle, mutta toisaalta tuo myös haasteita. Yhteiskäyttöisissä tiloissa pitää esimerkiksi olla selkeä vastuunjako, tarkoituksenmukainen kulunhallinta, tavaroiden säilytysmahdollisuus ja siivouspalvelut. Suomessa on jo nyt paljon uusia kouluja, joissa nämä näkökohdat on huomioitu erityisesti liikuntatilojen osalta.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Työpajaosuudessa käytiin vilkasta keskustelua joustotilatoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista käytännön tasolla. Sekä arkkitehdit että kaupunkisuunnitelijat olivat samaa mieltä siitä, että joustavan tilan käytön esteeksi muodostuu usein tekninen toteutus. Toisin sanoen, miten saadaan esimerkiksi ilmastointi, lämmitys, sähköt ja äänieristykset vaadittavalle tasolle. Myös kulunhallinta voi olla vaikea toteuttaa muun muassa silloin, kun paloturvallisuusmääräykset tai kulunvalvonta eivät ole ilman merkittäviä muokkaustöitä muunneltavissa joustotilakäyttöä palveleviksi. Työpajan tuloksena syntyikin jatkojalostettavaksi tietoa siitä, miten joustotilakäyttö tulee ottaa huomioon rakennutusprojektien eri vaiheissa.

Keskustelijat muistuttivat myös vanhoille rakennuksille soveltuvista joustotilakonsepteista: suurin osa käyttämästämme rakennuskannasta on jo olemassa – miten nämä tilat saadaan soveltumaan joustotilakäyttöön? Ryhmät ideoivat esimerkiksi “miniallianssia” putkiremontteihin ja taloyhtiöiden korjauksiin. Muutamia keskeisiä palveluntarjoajia voisi olla hyvä valita jo ennen remonttia tai uuden kohteen rakennuttamista, jotta he voisi vat olla mukana suunnittelemassa palveljen operatiivisia puitteita. Näin voitaisiin tehdä myös yhteismarkkinointia ja saada sekä kohteille että palveluille näkyvyyttä.

Lisää kokeiluja ja ideakilpailuja

Työpajassa peräänkuulutettiin ideakilpailuja, joihin voitaisiin ottaa mukaan hyvinkin erilaisia käyttäjäryhmiä. Mikäli ideoinnin tuloksena nousisi tarve esimerkiksi kalliille erikoistiloille, kuten kuntosalille tai kylmätiloille, voitaisiin pohtia erilaisia rahoitusmalleja. Toisaalta erikoistiloilla voidaan luoda merkittävää lisäarvoa asukkaille, joka puolestaan voi näkyä asuntojen jälleenmyyntiarvon kohoamisena.

Jotta saataisiin entistä enemmän joustavia tiloja käyttöön, joustotilakonseptia pitäisi myös uskaltaa rohkeammin kokeilla pienessä mittakaavassa. Näin opittaisiin tuntemaan käytäntöä paremmin ja saataisiin positiivisia kokemuksia. Myönteiset kokemukset puolestaan auttavat saamaan yhä enemmän tiloja joustotilatoiminnan piiriin ja lisäävät tätä kautta erilaisten sidosryhmien, kuten isännöitsijöiden, motivaatiota lähteä avaamaan kaupunkitilaa laajemmin.

Mitä sitten pitäisi tehdä seuraavaksi? Lisää ”matchmakingia” ja yhteisiä tilaisuuksia, ehdottivat osallistujat ja toivoivat lisää keskustelua rakennuttajien, tilaajien edustajien, palveluiden kehittäjien ja muiden alan keskeisten toimijoiden välillä. Entä oletko juuri sinä se, joka lähtee kokeilemaan miniallianssia tai uudiskohteen ja sinne tulevien palveluiden yhteismarkkinointia?

Comments are closed