Tulevaisuutta hakkeroimassa Kalasatamassa

silta_webÄlykkäät kaupungit yhdistävät innovatiiviset energia-, liikenne- ja jätehuoltoratkaisut virtaviivaiseksi superkonseptiksi. Esineiden internetin aikakaudella vain taivas on rajana fiksujen urbaanien yhteisöjen kehitykselle. 

Professori Boyd Cohen on maailmanlaajuisesti kenties arvostetuin Smart City -asiantuntija, joka on aktiivisesti tutkinut aihepiiriä vuodesta 2011. Cohen erottaa Smart City -kehityskulussa kolme eri vaihetta. Ensimmäinen vaihe on teknologiapainotteinen, mikä tarkoittaa teknologisten innovaatioiden veturivastuuta kaupunkien kehityksessä. Pian kaupungit kuitenkin tajuavat, että teknologia on enemmänkin kelpo työkalu kuin kestovastaus joka pulmaan. Uudessa mallissa (Smart City 2.0) teknologia toimii mahdollistajana ja kaupungit itse asettuvat kuskin paikalle.

Viime aikoina Cohen on kuitenkin huomannut, että kaupungeilla on kunnianhimoa mennä vielä pitemmälle. Kasvavan todistusaineiston perusteella Smart City 3.0 on jo enemmän kuin nupullaan; johtavat älykkäät kaupungit ottavat nyt kilpaa käyttöön ”co-creation”-malleja, jotka vannovat uudenlaisen yhteisöllisyyden nimeen.

“Suurin yksittäinen muutos viime aikoina on siirtymä ylhäältä annetuista, teknologiaan perustuvista lähestymistavoista kohti mallia, jossa kansalaiset ja yrittäjät luovat ja tekevät asioita yhdessä”, Cohen toteaa ja lisää, että sharing cities -liike on vahvin näyttö tästä murroksesta.

Smart Cocktail

Jussi-Hellsten_940x377

Kuva: Jussi Hellsten/Visit Helsinki

Boyd Cohenin mukaan Smart Cityn kakkos- ja kolmosversion hybridi voisi olla toimivin tapa edetä tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunkien päättäjien pitää – yhä edelleen – johtaa muutosta näyttämällä esimerkkiä: digitaalista infraa tulee vahvistaa edelleen, byrokratia kesyttää mobiiliksi ja joustavaksi ja koko IoT-potentiaali päästää valloilleen. Kaikki tämä on kuitenkin vasta alkua, professori toteaa.

Cohenin mukaan kaupunkien tulee viimeistään nyt tarrata kansalaisten “innovatiiviseen kapasiteettiin” kaksin käsin. Nämä urbaanin käyttöliittymän loppukäyttäjät nimittäin huomaavat systeemin bugit paljon virkamiehiä nopeammin. Kansalaiset voivat myös tehdä työtä yhteisessä rintamassa ongelmien ratkaisemiseksi ja usein vielä varsin nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Cohenin ydinviesti kaikille älykkäille kaupungeille on tämä: kansalaisia ei saa kohdella palvelujen vastaanottajina (tai edes nykymantran mukaan ”asiakkaina”) vaan heitä on kohdeltava täysiveroisina co-creation-partnereina.

Löytyykö älliä?

Boyd Cohen on jo jonkin aikaa tähynnyt pohjoiseen vastauksia etsiessään. Kun Cohen listasi maailman älykkäimmät kaupungit Fast Company -lehdessä vuonna 2015, Helsinki hyppäsi ykköspallille tutkimuksessa, jossa oli käytössä kaikkiaan 62 indikaattoria. Tähän älykisaan kuitenkin osallistui määräaikaan mennessä vain 11 kaupunkia, mutta toisaalta: Helsinki jätti kilvassa taakseen sellaiset smart-pioneerit kuin Kööpenhamina, Barcelona ja Singapore, joten ihan mitättömästä saavutuksesta ei ole kysymys.

Cohenin mukaan Helsingin vahvuus on perusvarma suoritus eri osa-alueilla, mutta kaupungin erityinen valttikortti on “Smart Government”. Kaupunki esimerkiksi vie avoimen datan vallankumousta väkivahvasti eteenpäin: tähän mennessä on avattu jo yli 1 200 tietovarantoa yksilöiden, yritysten ja yhteisön hyödynnettäviksi.

Helsingin kaupunki myös tekee aktiivisesti yhteistyötä ohjelmistokehittäjien kanssa ja vaikkapa hackathoneista on tullut uusi tapa ravistella luutuneita organisaatioita ja nuutuneita toimintatapoja.

Screen Shot 2016-02-19 at 22.10.42Kalasatama lähdössä lentoon

Tulevaisuuden fiksuista yhteisöistä puhuttaessa Cohen mainitsee erikseen Kalasataman. Kansallisen Älykkäät kaupungit -pilotin veturi kerää kehut gurultakin: Fiksu Kalasatama yhdistää uusiutuvaa energiaa, Smart Grid -teknologiaa ja Smart Traffic -liikenneratkaisuja sangen vetovoimaiseksi paketiksi.

“Globaalisti on nähtävissä trendi, jossa eri kaupunkien keskeisiä alueita muokataan nyt vahvasti uusiksi – ja Kalasatama on hyvä esimerkki tästä”, toteaa Cohen.

Tutkijan mukaan Kalasataman menestystarinalle on jo olemassa valmis käsikirjoitus: entinen satama-alue – joka yhdistää merellisen sijainnin ja loistavat liikenneyhteydet – voi kehittyä todelliseksi waterfront-asumisen timantiksi.

Elämystalouden etujoukoissa

Toinen Kalasatamaa fanittava kansainvälinen guru on Joe Pine, paradigmoja ravistelleen The Experience Economy -teoksen toinen kirjoittaja. Pinen mukaan idea Kalasatamasta co-creation-alustana ja Living Lab -pioneerina voi kantaa pitkälle. Pine on myös innoissaan Kalasataman ”brändilupauksesta” tuoda joka päivään yksi tunti lisää aikaa:

”Tämän päivän maailmassa, jossa ajasta on jatkuva pula, tavoite on aivan olennainen. Resurssiviisaasti toimimalla asukkaat voivat ’säästää’ tunnin päivittäin”, Pine hehkuttaa.

Pine katsoo, että Smart City -teesit ovat varsin hyvin linjassa myös erään hänen toisen kirjansa (Mass Customization) kanssa. ”Älykkäiden kaupunkien esiinmarssissa on paljolti kysymys kaupungin resurssien joukkokustomoinnista kansalaisia palvelemaan ja arvoa tuottamaan. Kun asukkaat osallistetaan, myös kaupunki saa enemmän.”

Lue koko artikkeli: https://fiksukalasatama.fi/tulevaisuutta-hakkeroimassa-kalasatama-fiksujen-kaupunkien-karkijoukossa/

Comments are closed