Smart vs Smart

Pohjolan Smart Cityssä yhteisöllisyys ajaa teknologian ohi. Helsingin Kalasatama ja Tukholman Royal Seaport ottavat mittaa toisistaan – ken onkaan smarteista smartein?

Älykkäät kaupungit ovat tiennäyttäjiä matkalla parempaan tulevaisuuteen. Laitoimme kaksi Pohjolan pontevaa Smart Cityä vastakkain leikkimielisen kaksintaistelun merkeissä. Kumpi siis on fiksumpi, Kalasatama vai Royal Seaport?

Ongelmana on tietenkin se, että kisaajia on hetkittäin vaikea erottaa toisistaan – niin paljon samaa tuntuu Kalasataman ja Royal Seaportin DNA:ssa olevan. Kumpikin on vanha satama-alue pienen metromatkan päässä keskustasta, vihreän energian mestari, älyliikenteen ja modernien jäteratkaisujen taitaja…ja kumpikin asuinalue on vasta pääsemässä vauhtiin. Kummallakin alueella asuu tällä hetkellä pari tuhatta asukasta, mutta tulevaisuuden visioissa puhutaan jo kymmenistä tuhansista.

Visit Helsinki / Jussi Hellsten

Visit Helsinki / Jussi Hellsten

Tukholman kaupungin kaavailujen mukaan Royal Seaportissa on 25 000 – 30 000 asukasta vuoteen 2030 mennessä; Helsingin kaupungin tähtäimessä on 20 000 asukasta 2030 mennessä. Ja tietenkin kumpikin alue haluaa tukea innovaatioita ja paikallista bisnestä sekä luoda tuhansia uusia työpaikkoja.

Kristallipallo kirkkaana meren kummallakin puolen! Pisteet tasan: Royal Seaport 1 – Kalasatama 1

Royal Seaportilla ja Kalasatamalla on myös hyvin samanlaiset juuret. Royal Seaport oli ennen maakaasun tuotannon ja muun teollisen toiminnan tyyssija; Kalasatama oli todellinen ”heavy metal harbour” ja suurten rahtien liikuttaja. Ja kummassakin paikassa rantaviiva oli kansalaisten ulottumattomissa.

Mutta vain aikansa: samalla kun näyttävä waterfront-rakentaminen löi maailmalla isosti läpi 2000-luvun alussa, katse kääntyi merenrantaan sekä Helsingissä että Tukholmassa.

Kiitos historian oppitunnista…selväksi tuli: Royal Seaport 2 – Kalasatama 2

Poliittiset päätöksentekijät kummassakin pääkaupungissa ymmärsivät, että unohdetulla rannalla oli piilossa todellinen helmi. Mutta sen sijaan, että grynderit olisi välittömästi päästetty valloilleen ja jo hetken päästä polkaistu ilmoille jälleen uusi sarjatuotettu asuinalue, kaupunkien johto otti aikalisän ja alkoi miettiä. Huippusijainti ja huippuyhteydet tarjoavat mahdollisuuksia moneen – miksipä ei sitten ottaisi smart city -ideologiaa suunnittelun pohjaksi? Kaupunginisien tuumat kummassakin kaupungissa kulkivat kuin samalla ladulla.

Nämähän ovat kuin identtiset kaksoset! – No, väliäkö tuolla: Royal Seaport 3 – Kalasatama 3

Kummallakin asuinalueella on Smart Grid -järjestelmä energiakuvioita sujuvoittamassa, ja itse asiassa Smart Gridin takana on ihan samoja toimijoitakin. Kun kulutus ja paikallinen tuotanto (aurinkopaneelit ovat tuttu juttu kummallakin alueella) linkittyvät tehokkaasti älykkäisiin sähköverkkoihin, koko energiainfra alkaa vihertää uudella tavalla. Energian kulutusta tietysti valvotaan reaaliajassa ja uusia järjestelmiä sen varastoimiseksi kehitetään.

Kovasti on samanhenkisten seurakuntaa…Royal Seaport 4 – Kalasatama 4

Eikö mitään isompaa erottavaa tekijää sitten löydy? – No, kyllä se on sanottava, että Royal Seaport pohjaa enemmän markkinoihin energiatehokkuuden suhteen. Ja Royal Seaportin ympäristötavoitteissa on enemmän lihaa luiden ympärillä, sekin on selvä.

No nytkö se repesi: Royal Seaport 5 – Kalasatama 4

Kummallakin yhteisöllä on myös sama ”kultainen sääntö”. Sen mukaan ei riitä, että oikeiden valintojen tekeminen (tyyliin: ”mene pyörällä, älä autolla”) on kansalaisille helppoa, vaan niiden ”väärien” valintojen tekemisen täytyy johtaa yksilön kannalta johonkin vähemmän miellyttävään lopputulokseen.

Tästä seuraa, että kruisailu keskustassa ei kannata, vaikka kuinka olisi bensaa suonissa – se on yksinkertaisesti ajan ja rahan hukkaa, joka kierosti minimoi palkinnon ja maksimoi vaivannäön. Kaupunkikeskustoja suunnitellaan nyt kevyen (ja julkisen) liikenteen näkövinkkelistä ja koko käsityksemme liikkuvuudesta on muuttumassa perusteellisesti – tutkimusten mukaan esimerkiksi Helsingin nuoriso ei välttämättä enää edes halua ajokorttia.

Itse asiassa uusi Mobility as a Service (MaaS) -konsepti – joka tunnetaan maailmalla “Helsingin mallina” – integroi kaikki liikennemuodot yhden sovelluksen alle. Näin kansalaisetkin voisivat viimein olla yhtä mobiileja kuin puhelimensa.

Kalasatama kiilaa tasoihin! Royal Seaport 5 – Kalasatama 5

Kummallakin alueella ajatellaan, että Smart Cityn ytimessä ei ole niinkään teknologia vaan yhteisöllisyys. Kalasatamassa on haluttu voimaannuttaa väkeä laajalla rintamalla, olipa sitten kysymys pop-up ravintoloista tai julkisista graffitiseinistä. Kalasataman kuningasajatuksena on olla mahdollisimman ”Salliva satama”.

Toinen suuri yhteinen nimittäjä Kalasatamassa on käyttäjälähtöisyys – ja kansalaiset halutaan temmata käyttäjiksi suurin joukoin. Parhaita Service Design -oppeja hyödynnetään, jotta osallistumisen kynnys saadaan alas.

Mutta ei Royal Seaport jää Björniä pahemmaksi tässäkään. Myös Tukholman smart district aktivoi kansalaisia monin eri tavoin – joista yhtenä esimerkkinä mainittakoon informaation valjastaminen kansalaisten kulutustottumusten muuttamiseksi. Dynaamisempi data tekee elintavoista kaikin tavoin kestävämpiä.

Ja sitten on vielä tuo sosiaalinen puoli: kummassakin yhteisössä on linjattu, että asukkaiden tilipussin koko saa vaihdella. Smart Cityllä on sosiaalista omaatuntoa.

Tasoissa mennään… Royal Seaport 6 – Kalasatama 6

Mutta luodaan vielä katsaus kaikkeen tuohon Living Lab -pöhinään. Kumpikin alue haluaa kiivaasti myös talouden moottoriksi ja lanseeraisi mieluusti liiketoimintamalleja, jotka järisyttävät paradigmoja meillä ja muualla. Kumpi sitten on disruptiivisempi?

Kalasatama tuntuu ainakin olevan nopeampi. Tänä keväänä käynnistyvät Fiksu Kalasatama -ohjelman neljä ensimmäistä pilottia, joista odotetaan suuria. Mukana on kotitalouksille suunnattu MaaS-sovellus; fiksujen, dataa hyödyntävien roskalaatikoiden esiinmarssi; ”hyperlokalisoitu” palvelualusta modernin naapuriavun mahdollistamiseksi; ja ruokahävikin vähentäminen sensorien ja IoT:n (Internet of Things) avulla.

Nyt jäi Ruotsi jalkoihin…Royal Seaport 6 – Kalasatama 7

Vielä viimeinen juttu: kummallakin alueella on automatisoitu, pneumaattinen jätteenkeruujärjestelmä, joka kuskaa jätteet maanalaisia putkia pitkin jäteasemalle alta aikayksikön.

“Smart Waste Delivery System” on vielä aika uusi asia Suomessa – mutta kyseinen teknologia kehitettiin itse asiassa Ruotsissa. Yli 50 vuotta sitten.

Pikkasen tuli tasoitus puun takaa…niin kuin aina. Loppulukemat: Royal Seaport 7 – Kalasatama 7 

Onnea voittajille!

Tätä juttua varten haastateltiin Fiksu Kalasatama -ohjelmapäällikköä Veera Mustosta ja Royal Seaportin Sustainability Manageria Christina Salmhoferia.

Comments are closed