Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula kirjoittaa Tilat avoimiksi -julkaisun pääkirjoituksessa vajaakäyttöisten tilojen avaamisen tärkeydestä. Lue kirjoitus ja tutustu Tilat avoimiksi -julkaisuun, joka kertoo miten tilojen avaaminen kannattaa toteuttaa.
“Varsinkin julkishallinnon on viisasta avata tilansa melkeinpä mihin tahansa käyttöön aina silloin, kun ne eivät ole varsinaisessa käytössään”, kirjoittaa Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula pääkirjoituksessaan tuoreessa Tilat avoimiksi -julkaisussa.
Yksityishenkilö tekee usein tietoisen, mutta järjettömän investoinnin hankkiessaan auton. Kallis esine on käytössä alle 10 prosenttia ajasta. Lopun aikaa se makaa pihassa ja menettää arvoaan. Liikkuminen on kuitenkin muuttumassa investoinnista palveluksi. Oman auton sijasta hypätään taksiin, vuokra- tai yhteiskäyttöauton rattiin, kun tarve ilmenee.
Organisaatiot harrastavat samantapaista järjettömyyttä tilojensa kohdalla. Tilatkin olisi parempi mieltää palveluksi. Varsinkin julkishallinnon on viisasta avata tilansa melkeinpä mihin tahansa käyttöön aina silloin, kun ne eivät ole varsinaisessa käytössään. Tiloissa tapahtuva toiminta tuottaa aina jonkinlaista hyvää. Olipa kyseessä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- tai koulutuspoliittinen tavoite, alueellinen eheys tai sosiaaliset innovaatiot, on harvoin ongelma, jos joukko ihmisiä vapaaehtoisesti kokoontuu johonkin viettämään aikaansa.
Tilojen tyhjänä seisottaminen kirjaimellisesti pimentää paikkoja. Koulu, jonka ikkunoista loistaa marraskuisena iltana valo, on ympäristölleen olemassa ja merkityksellinen. Pimeät tilat ovat omiaan herättämään pelkoa ja ahdistusta. Julkisesti omistettujen tilojen joustava käyttö luo kokemuksia, toimintamalleja ja jopa tietojärjestelmiä, jotka voivat tukea tai kirittää yksityisiä kiinteistönomistajia.
Tilojen vajaakäytön keskeinen ongelma on, ettei vajaakäytön kustannuksia lasketa euroina. Pitäisi ripeästi laskea malli, jossa tilakulut rakennuskustannuksineen suhteutetaan käytön viikkotuntimäärään. Koulu, joka on käytössä 40 tai 80 tuntia viikossa, maksaa saman verran, mutta tuntikustannus putoaa puoleen käytön kaksinkertaistuessa. Kokonaan tyhjänä seisova tila se vasta kallis onkin. Kaupunki tavoittelee enintään 4 %:n vajaakäyttöastetta, jolla tarkoitetaan täysin tyhjänä olevaa tilaa. Koska tilamassa on niin suuri, jo tämä määrä tarkoittaa pinta-alaltaan liki kahden Kaapelitehtaan verran tyhjiä tiloja. Kun laskelma myös tilan päivittäisen käytön asteesta tehtäisiin läpi Helsingin kaupungin koko 2,5 miljoonan neliömetrin kiinteistömassan, tuloksena olisi kaikella todennäköisyydellä lukuja, joiden suuruus pysäyttäisi jokaisen viranhaltijan ja poliitikon miettimään nykyistä joustavampia toimintamalleja.
Kenen ongelma matala käyttö- ja täyttöaste on? Miten tilan omistaja hyötyisi käytön lisääntymisestä? Ongelma ei ratkea ennen kuin näihin kahteen kysymykseen on vastaukset. Nykyiset hallintamallit ja resurssimitoitukset johtavat tilanteeseen, jossa tiloja seisotetaan tyhjinä vain siksi, että oma työ olisi hallittavampaa ja helpompaa.
Lataa täältä Tilat avoimiksi -julkaisu, ja lue miten tilojen avaaminen onnistuu.
Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa kurkistetaan julkaisun sisältöihin.
Tilat avoimiksi -julkaisun ovat tuottaneet yhdessä kolme hanketta:
Joustotilat on avannut niin yksityisten kiinteistönomistajien kuin kaupunginkin tiloja varattavaksi digitaalisen palvelun avulla. Hankkeessa on edistetty yritysten välistä yhteistyötä sekä kerrytetty oppeja myös sosiaalisista ja kulttuurisista näkökohdista, jota vaikuttavat tilojen avaamiseen. Hankkeessa on julkaistu lisäksi Näin teet tilastasi joustotilan -oppaat taloyhtiöille ja yrityksille.
REFILL on kerryttänyt oppeja tilapäiskäytön hyödyntämisestä kaupunkikehittämisessä sekä verkottanut Helsinkiä yhdeksän muun tilapäiskäytön potentiaalista kiinnostuneen kaupungin kanssa.
Digitaalinen Helsinki -ohjelma on koordinoinut yhteistyötä useiden tiloihin liittyvän projektin välillä Tilat avoimeksi -teeman alla sekä tuonut ketteriä kehitysmenetelmiä ja muotoiluajattelua kaupungin omiin digitaalisen kehityksen hankkeisiin.
Kuva: Eeva Anundi / Helsingin kaupungin kuvapankki