Julkaisemme seuraavien kuukausien aikana viiden blogin sarjan, joka käsittelee Fiksun Kalasataman nopeiden kokeilujen ohjelmaa ja siitä saatuja oppeja. Ensimmäisessä blogissa vastaamme seuraaviin kysymyksiin: mitä nopeat kokeilut ovat ja miksi niitä kannattaa tehdä? Millaisia synergiaetuja kokeiluohjelma voi tuoda?
Nopeat kokeilut ovat nimensä mukaisesti nopeita ja kokeiluita: tuotetta tai palveluaihioita kokeillaan käyttäjien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, aidossa käyttöympäristössä.
Nopeissa kokeiluissa korostuu yhteiskehittäminen ja osallisuus. Yhteiskehittäminen tarkoittaa sitä, että sidosryhmät ja käyttäjät otetaan mukaan alusta alkaen. Yhteiskehittäminen voi liittyä esimerkiksi palvelun konseptointiin, prototyypin testaamiseen tai uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Kokeiluihin lisäarvoa tuo juuri se, että mukaan kutsutaan ihmisiä, käyttäjiä ja asiantuntijoita joilla, joilla on erilaisia rooleja ja osaamista.
Fiksun Kalasataman kokeilualustana toimii ”Living Lab”, elävä kehitysympäristö. Kokeiluissa kehityslaboratoriona on koko Kalasataman kaupunginosa, siellä sijaitsevat uusien palveluiden kehittämisen kannalta keskeiset paikat sekä alueen infrastruktuuri. Näitä ovat esimerkiksi Kalasataman koulu, jätteiden putki-imujärjestelmä, energiaverkko ja rakenteilla oleva terveys- ja hyvinvointikeskus. Kalasatamassa kokeilijoita ja muuta verkostoa palvelee myös Suvilahdessa sijaitseva yhteiskehitystila.
Miksi kokeiluja kannattaa tehdä?
Globaalissa älykaupunkikehityksessä etsitään jatkuvasti uusia tapoja yritysten ja kaupunkien yhteistoimintaan ja siihen, kuinka uudet teknologiat voisivat ratkaista kiihtyvästi kasvavien kaupunkien ongelmia. Nopeat kokeilut kiihdyttävät ja konkretisoivat fiksua kaupunkikehitystä. Kokeiluohjelma tarjoaa kaupungeille tai muille kaupunkikehittämisestä kiinnostuneille toimintamallin, joka mahdollistaa niin yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön kuin asukkaiden osallistumisen kehitystyöhön.
Yrityksille kevytkin integraatio esimerkiksi kaupunkitilaan tai dataan sekä ensimmäiset markkinareferenssit ovat arvokkaita. Erityisesti pienemmille yrityksille kokeilut antavat mahdollisuuden päästä käyttämään kaupunkitilaa, tiettyä alustaa esimerkiksi terveyskeskusta tai koulua tai esimerkiksi hyödyntämään kaupunki-infran tuottamaa dataa.
Miksi kokeiluohjelma yksittäisten kokeilujen sijaan?
Nopeiden kokeilujen ohjelman aikana opimme paljon. Yksi keskeisistä opeista oli että kokeiluohjelma on toimivampi tapa edetä kuin yksittäiset kokeilut. Ohjelman aikana toteutimme neljä kokeilukierrosta. Kierroksen mukaan valitaan ja fasilitoidaan samanaikaisesti useita (3–8 kpl) erillisiä kokeiluja, jotka liittyvät samaan teemaan. Useampi kokeilu tuo synergiaetuja niin fasilitoinnin kuin esimerkiksi viestinnän näkökulmasta. Kokeilut voivat myös täydentää toisiaan ja usein eri toimijoiden välille syntyy uutta yhteistyötä.
Lisäksi kokeiluohjelma tarjoaa esimerkiksi kaupungin yksiköille tai yrityskumppaneille mahdollisuuden osallistua temaattiseen kokeilukierrokseen, joka tukee heidän omia kehittämisteemojaan sekä palvelee selkeää tarkoitusta. Tästä kerättiin kokemuksia esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimialan sekä Smart & Clean -säätiön kanssa.
Kokeilukierroksen toteuttaminen ja kokeilujen fasilitointi on intensiivistä, mutta antoisaa. Kokeiluryppään eteenpäin vieminen yhdellä kertaa toimii hyvin, kun arviointiin, ohjeistukseen ja fasilitointiin liittyvät eri vaiheet voidaan toteuttaa samanaikaisesti.
***************************************
Lataa itsellesi Nopeiden kokeilujen ohjelman Cookbook kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme!
Fiksua Kalasatamaa on vuodesta 2014 kehitetty Helsingin älykkäimmäksi kaupunginosaksi ja samalla on luotu uusia menetelmiä fiksujen ratkaisujen tekemiseen. Nopeiden kokeilujen ohjelma muotoutui vastauksena kysymyksiin, kuinka kiihdyttää älykaupunkikehitystä ja kuinka saada yritykset ja asukkaat siihen mukaan. Ohjelma jalostui vuosina 2015-17, herätti laajasti kiinnostusta ja se otettiin käyttöön myös mm. Ilmastokadulla, Databisnes -hankkeessa ja mallia on hyödynnetty myös muissa Suomen kaupungeissa.
Kuva: Antti Kolkkola