Tutkimme kesällä 2020 kalasatamalaisten arkea ja älykkäiden palvelujen käyttöä Helsingin fiksuimmassa kaupunginosassa. Kysely oli suosittu ja saimme siihen toistasataa vastausta. Lue mitä saimme selville.
Kalasatamasta on vuodesta 2013 alkaen tehty Helsingin fiksuinta kaupunginosaa, jossa innovatiivisten kokeilujen avulla haetaan ratkaisuja kestävään ja toimivaan kaupunkielämään. Kokeilukulttuuria Kalasatamassa on vauhdittanut Fiksu Kalasatama -hanke, jonka aikana on kokeiltu ja kehitetty uusia arkea helpottavia palveluja mm. tyhjien tilojen jakamiseen, älykkääseen liikenteeseen ja hyvinvointiin. Asukkaat ovat olleet toiminnassa mukana aktiivisesti, joten halusimme arvioida miten älykaupungin kehittäminen asukkaiden mielestä on onnistunut, millaisena kalasatamalaiset itse kaupunginosansa näkevät ja mitä he pitävät siellä tärkeänä.
Toteutimme verkossa kyselyn, johon vastasi 181 asukasta. Näiden joukosta valittiin seitsemän kotitaloutta syvempiin haastatteluihin, jotka toteutettiiin kuuden viikon pituisen seurantajakson aikana. Asukastutkimus osoitti, että kalasatamalaiset ovat poikkeuksellisen aktiivisia osallistumaan oman kaupunginosansa kehittämiseen ja antamaan palautetta tai kehitysehdotuksia alueen palveluista tai ympäristöstä.
Asukastutkimus oli myös osa tuoretta pro gradu -tutkielmaa. Nostamme tässä esiin kuusi kiinnostavaa faktaa, jotka nousivat esiin tutkimuksen tuloksista.
- Millainen Kalasatama on asukkaidensa mielestä? Sanapilvessä nousee esiin, miten kalasatamalaiset itse kuvaavat omaa kaupunginosaansa – moderni, urbaani ja merellinen, ihana, tuulinen ja yhteisöllinen. Ei ihme, että jo noin 7000 kaupunkilaista on valinnut Kalasataman kodikseen. Vastausten perusteella Kalasatama tunnetaan myös fiksuudestaan: vastaajista 87 prosenttia tunsi Fiksu Kalasatama -hankkeen toimintaa entuudestaan.
- Miksi asukkaat ovat valinneet juuri Kalasataman ja mikä on kaupunginosassa tärkeintä? Tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden mukaan sijainti Helsingin keskustan ja palvelujen läheisyydessä ovat heille tärkeitä, kuten myös hyvät julkisen liikenteen yhteydet moneen suuntaan. Lyhyt matka keskustaan ei kuitenkaan ole asukkaille se kaikista tärkein asia, vaan palvelujen läheisyys. Tärkeänä tekijänä nousivat selvästi esiin myös maisemat ja luonto. Mustikkamaa ja Kalasatamanpuisto tarjoavat paikkoja liikkumiseen ja virkistäytymiseen, ja muu palvelutarjonta kasvaa samalla kuin kaupunginosakin. Sujuva liikkuminen ja palvelut alueella toteuttavatkin Kalasataman asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa luotua visiota: fiksu kaupunki tuo asukkaalleen tunnin lisää aikaa päivässä!
- Fiksujen ratkaisujen kokeileminen kiinnostaa ja uusien teknologioiden haltuun ottaminen käy hyvin kaikenikäisiltä. Asukastutkimuksessa nousi esiin, että kalasatamalaiset arvostavat vaihtoehtoisia kaupunkiliikumisen muotoja, kuten sähköpotkulautoja ja kaupunkipyöriä. Kalasatamassa on kokeiltu jo muun muassa robottibusseja, robottilähettiä tornitaloissa, tilojen ja autojen jakamista sovelluksilla ja virtuaalista rentoutusta ennen hammaslääkäriä. Kalasatamalaiset ovat siis kokeilleet uusia teknologioita ensimmäisten joukossa ja eräitä niistä, kuten vapaasti varattavia joustotiloja, on otettu käyttöön pysyvästi. Yksi ensimmäisiä kokeiluja alueella oli “älykontti” jossa toimi kirjaston noutopiste. Älykontti muotoutui vuosien aikana työkalujen lainaamisen Liiteri-palveluksi, joka löytyy nykyisin Teurastamolta.
Robottibussi R26 ajoi kauppakeskus Redin ja Isoisänsillan välillä vuonna 2019.
Jopa 77 % asukastutkimukseen osallistuneista kertoi Kalasatamassa asumisen lisänneen omaa kiinnostustaan älykkäisiin ja kestäviin ratkaisuihin ja niitä tunnistetaan asuinympäristössä varsin hyvin: selvä enemmistö vastaajista on ollut tekemissä jäteimujärjestelmän kanssa ja noin puolet niin kaupunkipyörien kuin yhteiskäyttöisten tilojenkin kanssa. Mainintoja saivat myös muun muassa Smartpost-automaatit, digitaaliset ilmoitustaulut ja viherkatot, jotka ovat myös keskeisiä älykaupunkiratkaisuja, sillä älykäs kaupunki ei ole vain teknologiaa – myös aktiivinen yhdessä tekeminen ja uuden oppiminen nähdään Kalasatamassa osana älykaupungin kehittämistä.
- Yhdessä tekeminen sujuu kalasatamalaisilta! Suomi on yhdistysten, talkoiden ja järjestöjen luvattu maa: olemme tilojen ja tavaroiden jakamisen edelläkävijöitä ja Kalasatamassa resurssien yhteiskäyttö on viety saunoja ja pesutupiakin pidemmälle. Kaupunginosa on suunniteltu edistämään jakamista – ja samalla vuorovaikutusta asukkaiden välillä. Enemmistö asukastutkimukseen osallistuneista kertoi jakavansa muiden asukkaiden kanssa sujuvasti autoja, pyöriä, erilaisia tiloja ja työkaluja. Jopa huonekalujen siirtämiseen tai kaupassa käymiseen saa nopeasti apua naapureilta tai asuinkorttelien omista verkkoyhteisöistä. Älykkään kaupungin kokeiluista onkin koettu kaikista kiinnostavimmiksi ja tärkeimmiksi juuri ne, joilla on selkeä mahdollisuus yhteistoiminnan parempaan organisointiin ja sosiaalisten kohtaamisten lisäämiseen. Esimerkiksi alueella yhä käytössä olevat tilojen jakamisen palvelut sekä niitä hyödyntävät seniorien vertaisliikuntaryhmät, jotka toimivat alueella muutama vuosi sitten, olivat monen suosiossa.
- Älykäs kaupunki on muutakin kuin teknologiaa. Kalasataman asukkaiden mielestä se merkitsee yhteisöllisyyttä, mahdollisuutta elää ilmastoystävällistä arkea, hyviä liikenneyhteyksiä, yhteiskäyttöisiä tiloja ja tavaroita sekä lähipalveluita. Hyvänä esimerkkinä fiksusta yhteisöllisestä talosta toimii Kotisatama, jonka asukkaat todella ovat yhtä suurta yhteisöä. Sellaiseksi he ovat alusta saakka talonsakin suunnitelleet yhdessä arkkitehtien ja suunnittelijoiden kanssa. Yhteisiä tiloja on yli 500 m2, eikä ajanvietteistä ole pulaa: kirjasto, verstas, juhlatila, saunat ja talvipuutarha ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Vieraat voidaan majoittaa erikseen varattavaan talon omaan hotellihuoneeseen ja padat porisevat päivittäin, kun talossa valmistetaan ruokaa kaikille halukkaille. Kalasatamasta löytyykin monenlaista yhteisöllistä asumista: Kipparintalo, Sompasaaren Sumppi, Taiteilijatalo Ars Longa sekä REDI:n tornitalot, joiden yläkertoihin suunniteltiin runsaasti yhteisiä tiloja. Yhteisöllinen asuminen on kiinnostanut myös satoja ulkomailta saapuvia innovaatioturisteja, joille kotisatamalaiset, sumppilaiset ja monet muut ovat avanneet ovensa ja päästäneet sisälle oppimaan uudenlaisesta kaupunkiasumisesta.
Yhteisöllisen senioritalo Kotisataman asukkaat muuttivat Kalasatamaan ensimmäisten joukossa ja ovat saaneet seurata kaupunginosan kehittymistä aitiopaikalta.
- Kierrättäminen on kalasatamalaisten keskeisin valinta ympäristöön vaikuttamiseksi. Alueella jätteet lajitellaan ja kierrätetään putki-imujärjestelmällä, jonka ansiosta kaduilla ei liiku raskaita jäteautoja. Lähistöllä sijaitsee myös kierrätyskeskus, jota hyödynnetään ahkerasti. Näiden lisäksi tarjolla on liuta muita mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat kestävämmän arjen elämisen ja osallistumisen kaupungin hiilineutraalisuustavoitteiden edistämiseen. Tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden mukaan esimerkiksi mahdollisuus seurata energian- ja sähkönkulutusta omassa asunnossa on lisännyt merkittävästi tietoisuutta omien tekojen vaikutuksista. Kalasatamassa asuminen onkin 71 % asukastutkimukseen vastanneen mukaan mahdollistanut kestävämpien ja energiatehokkaampien valintojen tekemisen, mutta toisaalta tietoa tekojen todellisista vaikutuksista kaivataan vielä lisää. Käytännön keinoja kaupunkilaisten ilmastotekojen edistämiseen löytyy muun muassa täältä: https://helsinginilmastoteot.fi/
Kalasataman asukastutkimus toteutettiin osana vuonna 2021 päättyvää Fiksu Kalasatama -hanketta, joka on tuonut kaupunginosaan kokeiltavaksi uusia ratkaisuja ja teknologioita, joita ei ole vielä markkinoilla. Tutkimuksen toteuttivat muotoilijat Mette Hiltunen ja Michel Nader Forum Virium Helsingistä. Fiksu tekeminen jatkuu Kalasatamassa hankkeen päätyttyäkin. Alueella käytössä olevilla energiaratkaisuilla ja rakentamisella tuetaan Helsingin hiilineutraalisuustavoitteita ja uusia kokeilujakin nähdään vielä. Esimerkiksi B.Green-projektissa tutkitaan ja kokeillaan uudenlaisia kaupunkiluonnon ratkaisuja ja niiden suunnittelemista tukevia digitaalisia työkaluja Kalasataman alueella.
Helsinki haluaa toimia testipaikkana uusille ratkaisuille, ja yhteistyö yritysten kanssa on aktiivista. Kalasataman hyvien kokemusten tukemana Helsinki on laajentamassa kokeilutoimintaa uusille alueille. Näin tehdään seuraavaksi Fiksu kaupunki -hankkeessa.
Valokuvat: Helsinki Marketing.