Kynä kylässä -teksteissä vierailevat kirjoittajat kertovat älykkään kaupunkikehityksen kuulumisista ja ilmiöistä. Tämän kertainen kyläilijämme Timo Cantell on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja.
Kaupunkien digitalisoituminen tuo tiedon tuottajille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Nyt on aika visioida, miten eri lähteistä kertyvää tietoa käytetään kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi.
Tänä syksynä laaditaan Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmaa vuosille 2016–2018. Ohjelman valmistelusta vastaa Helsingin kaupungin tietokeskus. Verrattuna edellisen ohjelmakauden alkuun nyt kiinnitetään entistä enemmän huomiota erilaisiin ”uusiin” tietoaineistojen lähteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi eri puolilla julkaistavat avoimen datan aineistot sekä kaupunkilaisten toiminnasta jäävät sähköiset jalanjäljet.
Helsinki on panostanut laadukkaan kaupunkitiedon tuottamiseen jo pitkään. Voi sanoa, että jo tietokeskuksen tyyppisen viraston olemassaolo ja yli satavuotinen historia kertoo jotakin tästä. Helsinki haluaa olla kaupunkina tietoinen omasta tilastaan ja kehityksestään. Tätä tuetaan tutkimuksella, tilastoilla ja niihin perustuvilla ennusteilla.
Tiedon yhdistelyä ja ymmärtämistä tarvitaan
Tieto on tänä päivänä sähköisessä muodossa ja sitä syntyy erilaisin tavoin kuin ennen. Perinteisten tiedonhankinnan väylien, kuten rekisterien ja tutkimusten, rinnalle on tullut uusia lähteitä. Digitaalisesti verkottuneessa kaupungissa niin ihmisten tekemisistä kuin vaikka kaupungin palveluistakin kertyy päivittäin valtavasti sellaista dataa, jota ei ennen ole ollut.
Tieto voi olla matkapuhelinten tai sosiaalisten medioiden käytöstä kertyviä jälkiä tai älykaupungin erilaisten sensorien kautta tallentuvaa dataa. Osa datasta on kaupungin käytettävissä, mutta ei kaikki.
Nyt on aika myös miettiä, millä eri tavoilla kaupunki voisi jatkossa hyödyntää kasvavia tietomassoja kaupunkilaisten hyväksi. Esimerkiksi tietokeskuksen pitää kehittää osaamistaan siinä, miten päästään relevantteihin tietoaineistoihin käsiksi ja hyödynnetään kaupungille kertyvät aineistot.
Datan kerryttäminen ei ole kaikki kaikessa, vaan pitäisi tuottaa yhä enemmän myös ymmärrystä erilaisten kaupunki-ilmiöiden taustalle, selittää mistä ne johtuvat. Helsingin eri alueiden syvällinen tuntemus on tietokeskuksen vahvuuksia. Tähänkin uusien tietolähteiden kautta saattaa avautua tuoreita näkökulmia.
Olennaista ymmärryksen syntymiselle on taito kysyä oikeita kysymyksiä. Vaikka dataa kertyisi loputtomasti, se on vain neutraalia tietomassaa, elleivät tutkijat osaa kysyä siltä jotakin, mitä kaupungin on arvokasta tietää.
Tulevaisuudessa varmasti korostuu erilaisten ja eri tahoilta tulevien aineistojen yhdistely uuden tiedon tuottamista varten. Julkisella sektorilla toimivien asiantuntijoiden yhteistyö yksityisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on yhä tärkeämpää. Esimerkiksi yliopistojen asiantuntemus on hyödyksi hyvien tutkimuskysymysten ja uraauurtavien menetelmien löytämisessä.
Koko kaupunki mukaan kehittämään ja kokeilemaan
Myös kaupunkilaisten pitää olla mukana kaupunkia koskevan tiedon tuottamisessa ja käyttämisessä, samoin muiden paikallisten toimijoiden kuten yritysten. On hyvä tietää esimerkiksi kaupunkilaisten kokemuksista ja heidän tavoistaan käyttää kaupunkia. Lisäksi olisi kiinnostavaa, jos Helsinki voisi hyödyntää nykyistä paremmin sitä kokemuspohjaa, joka kertyy jokaisen työpäivän aikana kaupungin omille 40 000 työntekijälle. He ovat asiantuntijoita, jotka tarkastelevat kaupunkia mitä moninaisimmista näkökulmista.
Jotta esimerkiksi tietokeskus kykenisi kokoamaan yhteen tätä tietomassaa niin kaupunkilaisilta ja yksityisiltä kuin virkamiehiltä ja muilta asiantuntijoilta, sen on oltava tulevaisuudessakin hyvin verkostoitunut. On uskaltauduttava myös kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia asioita ja menetelmiä.
Kuva: Jussi Hellsten / Visit Helsinki