Moikka! Täällä kirjoittelevat Sade ja Petra Töölön yhteiskoulun lukiosta. Olimme tämän viikon ajan osana Aalto-yliopiston MINDin TET 2.0 -pilottia ja työskentelimme Forum Virium Helsingille. Siellä pääsimme mukaan Fiksu Kalasatama -hankkeeseen. Tavoitteenamme oli selvittää, millainen on nuorten visio Kalasatamasta vuonna 2030 ja miten nuoret saataisiin mukaan suunnittelemaan Kalasataman aluetta.
Saapuessamme maanantaiaamuna FVH:n toimistolle Unioninkadulle käsityksemme toimistotyöstä ankeana ja yksitoikkoisena istumatyönä muuttui nopeasti. Meidät otettiin vastaan lämpimästi hymyillen, keittiössä tuoksui kahvi ja tunnelma oli rento.
Ensimmäinen työpäivämme kului pääasiassa Fiksu Kalasatama -hankkeeseen tutustuessa ja viikkoamme suunniteltaessa. Päätimme myös, että tapa, jolla tulisimme hankkimaan tietoa, olisi Kalasataman nuorille tehtävä teemahaastattelu. Siten saisimme helposti ja nopeasti materiaalia tutkimukseemme.
Ei ihan niin kuin Strömsössä
Tiistaiaamupäivän vietimme miettien kysymyksiä haastatteluun. Iltapäivällä suuntasimme kulkumme Kalasatamaan, jossa tutustuimme alueeseen ja valokuvasimme paikkoja. Oli mielenkiintoista kuvitella, että vielä kovin karulta näyttävä Kalasatama tulisi viidentoista vuoden kuluttua olemaan ehkä Helsingin toimivin ja modernein kaupunginosa. Tutkimusretkemme jälkeen suuntasimme lähistöllä sijaitsevaan nuorisotalo Happeen tarkoituksenamme löytää haastateltavia nuoria, mutta valitettavasti tiistaisin paikalla olisi ollut vain pari nuorten harrasteryhmää illalla. Tarvitsimme varasuunnitelman. Päätimme lähteä Kalasatamasta omaan lukioomme Töölöön haastattelemaan koululaisiamme. Heiltä saimmekin lopulta tarvittavan materiaalin.
Ei duunii ei tuloksii
Keskiviikon ja torstain aikana saimme koottua yhteen haastattelujen vastaukset ja luokiteltua ne kuuteen ryhmään: palvelut, julkinen liikenne, elinympäristö, urheilumahdollisuudet, ekologisuus ja oppimisympäristö.
Tärkeitä lähellä sijaitsevia palveluita nuorille olivat kahvilat, ruokapaikat sekä kaupat. Erityisesti läheltä löytyviä ruokakauppoja toivottiin. Nuoret toivoivat myös ilmaisia ajanviettopaikkoja omalle ikäluokalleen. Lähellä sijaitseviksi kulttuuripalveluiksi toivottiin modernia ja kattavaa kirjastoa sekä elokuvateatteria. Terveyspalvelujen saatavuutta pidettiin tärkeänä, kuten myös yhteisöllisiä tapahtumia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi asuinalueen järjestämät kirpputorit. Esiin nousi myös toive paikoista kaupungilla, joissa voisi ladata kännykkää tai läppäriä. Ehdottaisimme, että asia ratkaistaisiin ns. “laturikonteilla”, joita olisi siellä täällä ympäri Kalasataman aluetta. Konteista löytyisi penkkejä ja sohvia sekä tietenkin paljon pistorasioita kännyköiden ja muiden laitteiden lataamiseen. Konteissa voisi esimerkiksi tehdä etätöitä – vaikkapa keskellä puistoa.
Nuorille, kuten varmasti muillekin ikäpolville, olisi tärkeää päästä liikkumaan helposti paikasta toiseen. Nuoret toivoivat, että bussi- ja junalinjojen vuoroja kulkisi nykyistä useammin ja myös myöhempään yöllä.
Nuoret toivoivat Kalasataman tulevalta ympäristöltä muun muassa siisteyttä, moderniutta ja vihreyttä. Talojen toivottiin olevan yhteensointuvia niin väreiltään kuin ulkomuodoiltaankin. “Väriä saa ja pitää käyttää!” sanoi yksi haastatelluista. Viheralueita toivoi jokainen haastattelemamme nuori, betoniviidakko olisi painajainen. Viheralueille haluttiin puita, pensaita, kukkaistutuksia ja puistoa, mutta myös metsää ja lenkkeilypolkuja toivottiin: “Koirankin kanssa on mukavampi mennä lenkille metsään kuin betonin keskelle.” Julkisille paikoille toivottiin myös enemmän penkkejä istuskeluun. Toinen katukuvaan toivottu lisä olivat koristeet eri juhlina, kuten jouluisin jouluvalot ja joulukuusi. Lisäksi nuoret toivoivat runsaasti parkkipaikkoja, jotta kadunvarret eivät täyttyisi pysäköidyistä autoista eikä parkkipaikan etsimiseen kuluisi ikuisuutta.
Hyviä ja edullisia urheilumahdollisuuksia pidettiin tärkeinä. Kattava kuntosali sekä urheilu- ja uimahalli olivat monien nuorten ykköstoiveita. Ulos toivottiin ilmaisia pelikenttiä ajanviettoon sekä laadukkaita ulkokuntosaleja ulkoilureittien varsille. Urheilupaikat ovat myös hyviä tapaamispaikkoja nuorille.
Ympäristön ekologisuus oli nuorille haastattelujen perusteella selvästi tärkeää. Taloyhtiöihin toivottiin kattavaa jätteiden lajittelumahdollisuutta, ongelmajätteiden lajittelupisteitä haluttiin lisää sekä kierrätysmahdollisuuksien toivottiin helpottuvan. Esimerkiksi UFF-kierrätyslaatikoita voisi löytyä useasta paikasta. Julkisille paikoille toivottiin enemmän roska-astioita, jotta ympäristö pysyisi siistinä. Nuoret myös esittivät toiveen siitä, että julkisten paikkojen roska-astioissa voisi olla jätteiden lajittelumahdollisuus yhden sekajäteastian sijasta. Tämä parantaisi ekologisuutta, ja lisäksi ihmiset oppisivat lajittelemaan jätteitä, vaikkei kotona sitä harrastettaisi.
Oppimisympäristöön liittyen nuorilla oli vahvoja näkemyksiä. Koulujen tulisi sijaita hyvien liikenneyhteyksien päässä, muttei kuitenkaan betoniviidakon ytimessä. Vihreyttä tarvitaan niin koulun sisälle kuin ulkopuolellekin. Isot ikkunat ja niistä näkyvät hienot maisemat olisivat hyvä plussa. Myös itse koulurakennuksesta toivottiin jollain lailla inspiroivaa esimerkiksi värien ja taiteen avulla. Nämä elementit voisivat näkyä muuallakin Kalasataman ympäristössä. Lisäksi koulun sisälle toivottiin urheilumahdollisuuksia, kuten kuntopyöriä.
Koulun penkiltä kehittämään Kalasatamaa
Mutta lähtisivätkö nuoret sitten mukaan Kalasataman suunnitteluun? Ja millä tavalla? Haastattelujemme pohjalta voimme todeta, että nuorista löytyy paljonkin kiinnostuneita. Suurin osa haastatelluista nuorista lähtisi mielellään mukaan Kalasataman kehittämiseen, jos osallistuminen olisi helppoa. Nuorille parasta olisi, jos suunnittelu liittyisi jotenkin kouluun. Innostavimpana mukaan lähtemisen tapana pidettiin koulussa järjestettävälle kurssille osallistumista, jossa suunniteltaisiin yhdessä tulevaisuuden Kalasatamaa. Moni sanoi olevansa valmis vastaamaan netissä täytettävään kyselyyn, ja osa myös osallistumaan jonkinlaiseen kilpailuun tai kaupungin järjestämään nuorille suunnattuun tilaisuuteen. Keksimämme “Kalasatama-päivä” kuulosti myös monen mielestä hyvältä idealta. Päivän tarkoituksena olisi, että koulussa kerättäisiin joukko innokkaita vapaaehtoisia päiväksi tai pariksi yhteen osallistumaan Kalasataman kehittämiseen.
Nuorten visio Kalasatamasta vuonna 2030 on siis kiteytettynä vihreä, inspiroiva ja viihtyisä. Lisäksi nuoret ovat kiinnostuneita alueen suunnittelusta – kunhan se on tehty heille helpoksi.
Näin viikkomme päätteeksi haluamme vielä sanoa, että työelämään tutustuminen Forum Virium Helsingillä oli antoisa ja erittäin mukava kokemus! Petra ja Sade kiittävät ja kuittaavat.
