Kalasataman koulu ulkoa (kuva: Tero Pajukallio/Helsingin kaupungin kuvapankki)
Fiksu Kalasatama Kehittäjien klubi kokoontui 15.9. Kalasataman vasta-avatulle peruskoululle.
Iltapäivä starttasi arkkitehti Edit Bajsz (JKMM Arkkitehdit) johtamalla koulukierroksella.
Inspiroivat tilat on otettu tehokkaasti oppimisen käyttöön. Valtavat punaiset sohvaryhmät, uudenlaiset oppimisen tilat, herättivät ihastusta. Rehtori Marjaana Manninen ja apulaisrehtori Jukka Ihalainen kertoivat innostuneina ensi kokemuksia pulpetittomasta koulusta, jossa säkkituolit ja jumppapalllot tukevat ilmiöoppimista. Marjo Priha Korkeasaaresta esitteli kuinka myös Korkesaari toimii koulun oppimisympäristönä. Muita päivän teemoja oli Fiksun Kalasataman Nordic Climate Kick yhteistyö sekä Living Lab toiminnan mallit: esimerkkinä Living Lab bussi ja työpajassa jatkettiin siitä miten Living Lab tila palvelisi eri sidosryhmiä.
Klubilaiset jakaantuivat iltapäivän aikana kolmeen ryhmään kuulemaan ja keskustelemaan uusista hankkeista:
Ixonos tuo fiksun asumisen palvelut yhdelle alustalle 
Ixonos esitteli palvelualustakonseptina, joka mahdollistaa fiksujen asumisen palveluiden tuomisen yhdelle alustalle. Ryhmässä keskusteltiin siitä, miten alustamalli voisi soveltua Kalasataman kaltaiselle alueelle.
Ixonos kertoi kokemuksistaan Ruotsissa Rosendal-rakennuttajan kohteesta, jossa alustalla on useanlaisia palveluita kuten:
-ilmaiset resident to resident -palvelut kuten avun jakaminen ja ihmisten tapaaminen
-ilmaiset building to resident -palvelut kuten pysäköinti ja sähkölukot
-maksulliset resident to resident -palvelut kuten tavaroiden tai osaamisen myyminen
-maksulliset businesses to residents -palvelut kuten energian ja hyödykkeiden myyminen.
Työpajassa mietittiin, mitkä tahot voisivat olla kiinnostuneita hankkimaan omia palvelualustojaan. Esille nousivat yksittäiset taloyhtiöt, isännöitsijätoimistot, rakennuttajat sekä Kalasataman palvelu. Kalasataman alueella toimii palveluyhtiön alueportaali Fisuverkko, joka tarjoaa tietoa alueen ja asumisen palveluista.Jotta asukkaat käyttäisivät palvelualustaa, tarjooman tulee olla erittäin toimiva, helppokäyttöinen ja houkuttelee riittävästi aktiivikäyttäjiä.
Palvelualustan voisi myös tuoda jälkikäteen jo rakennettuihin kohteisiin.
Living Lab -tila Kalasatamaan
Ryhmän keskustelua alustettiin kertomalla viime kevään Fiksu Kalasatama hankkeen Living Lab -konseptityöstä, jonka yhteydessä haastateltiin joukko yhteistyökumppaneita kaupungin toimijoista isoihin yrityksiin, startupeihin ja pureuduttiin niin tarpeisiin kuin haasteisiin. Living Lab tila olisi fiksun kaupunkikehittämisen yhteiskehittämisen näyttämö, jossa eri sidosryhmillä olisi mahdollisuus kohdata. Tilan tulisi myös tarjota teknisiä työkaluja “smart city demoiluun” ja kokeiluihin. Tilalle on myös toisenlainen “show-room”tilaus: tarvitaan paikka, jonne tuoda kansainväliset asiantuntijat ja muut vierailijat ja jossa voidaan esitellä Kalasataman innovaatioita, tuotteita ja palveluita.
Keskustelussa nousi tilan elävyys – tapahtumasuunnittelulla voidaan rytmittää tilan käyttöä mahdollisimman hyvin eri aikoina. Living Lab -tilan tulisi olla mahdollisimman helposti alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden saavutettavissa: mieluiten julkinen tila, jonka läpi kaupunkilaiset kulkevat ja kohtaavat toisiaan. Yhteiskehittämiseen kutsuvat tilat tuovat olennaiset toimijat yhteen. Toimiva konsepti tarvitsee myös palveluita – erityisesti hyvää kahvia!
Keskustelu sivusi myös toimintamallia: paras toimintamalli yhdistäisi julkisen ja yrityspuolen toimijoita. Kun yritykset ovat mukana, myös sijoittajien intressit ohjaisivat tilan tarjontaa. Mukana voisi olla isoja toimijoita ja lisäksi julkista rahoitusta. Myös tilan sijaintia pohdittiin, toistaiseksi Suvilahti on parhaiten saavutettavissa, kuitenkin uusi rakennus olisi toimivampi ja mahdollistaisi fiksut ratkaisut ja teknologian.
Tila voisi liittyä myös asukkaiden yleisempään osallistamiseen kaupungissa. Tärkeää olisi nivoa toiminta kiinteästi kaupunkisuunnitteluun: tila voisi tuoda kaupunkikehittäjät ja -suunnittelijat yhteen. Pohjoismaisen ulottuvuuden osalta keskusteltiin siitä, että tila voisi olla jollain tavalla yhteydessä naapurimaiden fiksujen alueiden kanssa, esimerkiksi videoyhteydellä. Pohjoismainen ulottuvuus voisi tarjota vauhtia vientiin suomalaisille yrityksille sekä antaa mahdollisuuden jakaa parhaita käytäntöjä.
Climate KIC: How to develop Smart Kalasatama as a smart sustainable district
Smart Kalasatama district was chosen to be part of EIT Climate KIC Smart Sustainable District network. Being part of the initiative brings funding and expertise to Helsinki to take forward selected actions in Smart Kalasatama development.
SSD programme manager Dr. Christopher Mazur (Climate KIC headquarters in London) and Business developer Dr. Peter Vangbo (Nordic Climate KIC, Copenhagen) joined Kehittäjien klubi to discuss opportunitied within the Climate KIC.
In the workshop, participants were discussing development needs of the Kalasatama district. The following issues were recognized:
Integration of low carbon energy supply into the district
Climate change adaptation and ecosystems solutions
Energy demand reduction and efficiency improvement in the district
An approach to measure and assess smart and sustainable district activities
Integration through data
The work continues in a workshop co-organized with Climate KIC and making an action plan for to address the most relevant topics.