Haluaisitko tulevaisuudessa maksaa konserttikäynnin Teurastamon taalalla? Oletko pohtinut tuotteen tai palvelun jakamista ja haluaisitko tehdä sitä samanhenkisten ihmisten kanssa?
Fiksun Kalasataman ja Arvotakomon 19.1. järjestämässä “Jakamis- ja kiertotalous Kalasatamassa” -työpajassa pohdittiin, kuinka jakamistalouden eri muodot ja kenties myös oman paikallisvaluutan käyttöönotto voisivat hyödyttää Teurastamon aluetta ja edistää siellä toimivien ihmisten ja yritysten välistä vaihdantaa ja yhteistyötä.
Tutkimuksen ja kaupunkiyhteisön näkökulmaa
Työpaja houkutteli paikalle runsaasti niin yrittäjiä, tutkijoita kuin kansalaisjärjestöjen edustajiakin. Jakamistalouden paikallisista mahdollisuuksista olivat alustamassa tutkijat Maija Faehnle ja Pasi Mäenpää, joiden esitykseen voi tutustua täällä. Vastikään julkaistun Jakamistalous-teoksen kirjoittamisessa mukana olleiden tutkijoiden alustuksessa avattiin jakamistalouden moninaisia muotoja keskustelun pohjaksi. Tutkijat kuvasivat, miten jakamistalouden palvelualustat toimivat globaalissa verkossa, mutta moni palvelu perustuu kuitenkin palvelun tarjoajan ja käyttäjän toimintaan samalla maantieteellisellä alueella. Kaupunki tai kaupunginosa on toimiva mittakaava jakamistalouden edistämiseen.
Teurastamon tuottaja Kristian Schmidt kävi tilaisuudessa kertomassa Teurastamon yhteisöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista jakamistalouteen liittyville projekteille ja tapahtumille. Ideoiden keskittymänä ja kaikenlaiselle toiminnalle avoimena Teurastamo soveltuisi erinomaisesti alustaksi jakamistalouteen liittyville projekteille ja liiketoiminnalle.
Työpajassa keskusteltiin myös siitä, mitä toiveita varsinkin yrittäjillä on liittyen Teurastamoon kokeilualustana. Suurin yhteinen toive vaikutti olevaan vapaus tehdä ja kokeilla. Monet yrittäjistä kokivat kaupungin lupakäytännöt ja päätöksentekoprosessien hitauden suurimpina tekemisen esteinä.
Paikallisvaluutalla vauhtia vaihdantaan
Työpajan yhtenä tavoitteena oli myös pohtia, voisiko Teurastamon alueella kokeilla paikallisvaluutan käyttöä ja tutkia millaisissa yhteyksissä se toimisi parhaiten ja minkälaisia käyttötapoja paikallisvaluutalla voisi Teurastamon kaltaisessa yhteisössä olla.
Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että paikallisvaluutta voisi hyvinkin toimia vaihdannan ja tekemisen kiihdyttäjänä ja sen käyttöä voitaisiin lisäksi motivoida pelien ja palkitsemisen kautta.
Työpajan osallistujat päätyivät visioimaan Teurastamon kokeilualustaksi “oikean kuplan”, avoimen ja vapaan tilan, jossa olisi helppo toteuttaa lyhyt ja pidempikestoisia jakamis- ja kiertotalousprojekteja. Sen tavoitteena olisi tehdä jakamistaloutta tunnetuksi ja näkyväksi, vaikuttaa asenteisiin ja sitä kautta lisätä vaihtamisen käytäntöjä. Kupla olisi paikka, johon olisi helppo tulla ja jossa olisi vaivatonta ja esteetöntä toimia. Alusta antaisi yrityksille, tutkijoille ja muille kaupunkikehittäjille sopivan paikan kehittää yhteisiä projekteja. Kaupunkilaisille alusta tarjoaisi näyteikkunan kestävän arjen palveluihin, sekä mahdollisuuksia saada tukea omille jakamistalouden projekteilleen. Visiossa alusta palvelisi toimijoita tarjoten tilan, yhteisömanagerin ja kokeilupalvelun.
Työpajan osallistujat ideoivat Teurastamolle monenlaista jakamistalouteen liittyvää toimintaa. Se voisi pitää sisällään esimerkiksi Urbaanikeidas-sisäviljelyhankkeen lähiruuan tuotantoon, ruokavalioiden vaikutuksia tutkivan escape roomin, erilaisia jakamistaloustapahtumia, jaettuja tiloja ja parkkipaikkoja, sekä rakentamiseen ja tuunaamiseen tarvittavien työkalujen vaihtoa.
Lue lisää tapahtumasta Arvotakomon verkkosivuilta:
https://arvotakomo.fi/2018/01/22/kiertotalouden-kuplaa-visioimassa/
Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki, kuvaaja Riku Pihlanto