Tyhjien tilojen avaaminen kaupunkilaisten tilapäiskäyttöön onnistuu joustavilla digitaalisilla ratkaisuilla ja tästä hyötyvät niin kaupunkilaiset kuin kiinteistöjen omistajatkin. Tämä ilmenee tuoreesta Tilat avoimiksi -julkaisusta, joka julkaistaan Helsingin kaupungintalolla 15. helmikuuta klo 9–11. Tutustu julkaisuun verkossa ja tule paikalle katsastamaan, miten tilojen avaaminen kannattaa toteuttaa ja miksi.
Jopa 14 prosenttia pääkaupunkiseudun toimistoista on tyhjillään. Vajaalla käytöllä ovat myös monet asunto-osakeyhtiöiden yhteiskäyttötilat ja julkiset tilat. Samaan aikaan erilaisten väliaikaisten tilojen tarve on valtava. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Tilojen avaaminen kaupunkilaisten käyttöön on osa Helsingin nykyistä strategiaa, jolla se aikoo tulla maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Tilojen hyötykäyttö elävöittää kaupunkia ja on myös taloudellisesti ja ekologisesti järkevää.
“Tilojen vajaakäytön keskeinen ongelma on, ettei vajaakäytön kustannuksia lasketa
euroina. Pitäisi ripeästi laskea malli, jossa tilakulut rakennuskustannuksineen suhteutetaan
käytön viikkotuntimäärään. Koulu, joka on käytössä 40 tai 80 tuntia viikossa, maksaa saman
verran, mutta tuntikustannus putoaa puoleen käytön kaksinkertaistuessa”, toteaa Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula tuoreessa Tilat avoimiksi -julkaisussa.
Helsinki on kokeillut tilojen avaamista kolmen hankkeen voimin ja näistä saadut opit ja kokemukset ovat nyt kaikkien kiinteistönomistajien hyödynnettävissä. Miten sujuivat kaupungin tekemät kokeilut, joissa tyhjiä ja vajaalla käytöllä olevia tiloja avattiin yleiseen käyttöön? Se selviää tuoreesta Tilat avoimiksi -julkaisusta, joka on jo luettavissa verkossa, ja keskustelu käynnistetään julkaisutilaisuudessa 15. helmikuuta Kaupungintalolla apulaispormestari Nasima Razmyarin puheenvuorolla.
Tilat käyttöön toimivilla älyratkaisuilla
Tilojen tilapäiskäyttö palvelee kaupunkilaisia ja luo mahdollisuuksia bisnekselle. Malliesimerkkinä tästä toimii Airbnb, monelle suomalaiselle tuttu palvelu, joka tekee kodista tai ylimääräisestä huoneesta väliaikaisen majoitustilan.
Helsingissä tehtyjen kokeilujen perusteella juuri digitaaliset ratkaisut ovat avain tilojen käytön avaamiseen. Digitaalisessa palvelussa varattavissa olevan tilan voi ottaa omatoimisesti käyttöön tunnistautumalla palveluun, ja ovet saa auki ja kiinni älylukoilla ilman palautusrumbaa. Digipalvelujen käytön nopeus ja helppous kannustavat tilojen hyötykäyttöön. Tilojen avaaminen elävöittää kaupunkikulttuuria, kun tyhjät tilat saavat uusia käyttäjiä.
Tilojen jakamista kokeiltiin kolmessa hankkeessa. Helsingin kaupungin innovaatioyksikkö Forum Virium Helsinki loi Joustotilat-hankkeessa mallin palvelulle, jolla kaikki tilat saadaan helposti omatoimikäyttöön hyödyntäen digiratkaisuja, kuten älylukkoja sekä nettipohjaisilla varaus- ja maksualustoja. Helsingin Kalasatamassa kokeiltu tilojen avaamisen malli on ollut menestys. EU-hanke REFILL puolestaan jakaa tilojen tilapäiskäytöstä opittuja parhaita keinoja eurooppalaiskaupunkien kesken. Digitaalinen Helsinki -ohjelma on koordinoinut yhteistyötä useiden tiloihin liittyvän projektin välillä Tilat avoimeksi -teeman alla sekä tuonut ketteriä kehitysmenetelmiä ja muotoiluajattelua kaupungin omiin digitaalisen kehityksen hankkeisiin.
Lue Tilat avoimiksi -julkaisu ja pistä tyhjät tilat hyötykäyttöön.
Tervetuloa mukaan Tilat avoimiksi -julkistustilaisuuteen Helsingin kaupungintalon aulan näyttelytilaan.
Aika: 15.2.2018, klo 9.00-11.00
Paikka: Kaupungintalon aula,
Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki
Ohjelma
8.30-9.00 Energisoiva aamupala ja kahvitarjoilu
9.00-11.00 Tilat avoimiksi -julkistustilaisuus
- Avaussanat
Nasima Razmyar, Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari - Mitä löydät Tilat avoimiksi -julkaisusta?
Ville Meloni, ohjelmapäällikkö, Digitaalinen Helsinki - Näkökulmia: miksi avata tiloja?
Mikko Kyrönviita, Tampereen yliopisto, Hella Hernberg, Urban Dream Management / Aalto-yliopisto, Ken Dooley, Granlund - Paneelikeskustelu: Tilojen avaaminen naapurustojen moottorina
Keskustelemassa Kai Huotari (toimitusjohtaja, Kaapelitehdas), Jussi Vehviläinen (tietohallintopäällikkö), Kimmo Rönkä (toimitusjohtaja, Setlementtiasunnot), Hannu Kurki (erityissunnittelija, tilapalvelut). Keskustelun moderaattorina toimii Veera Mustonen (ohjelmajohtaja, Forum Virium Helsinki).
Kuva: Helsingin kaupungin kuvapankki, kuvaaja Jussi Hellsten