Parempaa Helsinkiä rakentamassa

Kun EU-parlamentti vertaili 468 eurooppalaisen kaupungin älykaupunkihankkeita, sijoittui Helsinki kuuden älykkäimmän kaupungin joukkoon. Helsinki aikoo pysyä terävimmässä kärjessä jatkossakin – ketterän kaupunkikehityksen opein.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittelee suosikkisovellustaan kaupungintalon aulassa.

“Saan kaikki päätösasiat kännykkääni, kaikkine liitteineen”, Pajunen iloitsee.

Todellakin, Nokian Lumia-puhelimen ruudulle ilmaantuvat muutamalla klikkauksella uudet valtuustoaloitteet, tilintarkastajan lausunto, uudet liikennesuunnitelmat, lautakuntien päätökset.

Vastikään puhelin soi kesken lauantain kauppareissun, kun toimittaja kaipasi kommenttia valtuutettujen tekemään aloitteeseen. Kaupunginjohtajalla ei ollut entuudestaan tietoa aloitteen sisällöstä.

“Pystyin kommentoimaan asiaa saman tien, kesken ruokaostosten”, kaupunginjohtaja Pajunen kertoo.

Tämä tarina on monelle tuttu. Se on kuultu kaupungin seminaareissa, ja Ahjo Explorerin on nähnyt toiminnassa moni Pajusen virkaveli ympäri maailmaa.
Kaupunginjohtajan suosikkisovellusta tuskin olisi olemassa, ellei Forum Virium Helsinki olisi ehdottanut Helsingin tietotekniikkapäällikkö Markku Raitiolle kaupungin osallistumista kumppanikoodaaja-hankkeeseen.

Kaupunkien IT-yksiköt ovat nykyisin suuressa määrin hankintaorganisaatioita. Forum Virium Helsingin kokeilussa kuusi eurooppalaiskaupunkia pestasi avoimen tiedon osaajia, jotka toimivat asiantuntijoina IT-hankinnoissa ja tekevät valittuja koodausprojekteja. Avoimen rajapinnan rakentaminen kaupungin päätöksentekojärjestelmään kävi kaupungin kumppanikoodaajana työskennelleeltä Juha Yrjölältä ketterästi.

Digitaalisia kaupunkipalveluja – käyttäjälähtöisesti

Forum Virium Helsingin kehityshankkeet edistävät digitaalisten kaupunkipalveluiden syntyä. Kehitettävät ideat tuodaan alusta alkaen osaksi käyttäjien arkea. Yrityksille pyritään luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Forum Virium Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen ei emmi hetkeäkään vastatessaan kysymykseen, mikä on vuonna 2006 toimintansa aloittaneen kaupungin ketterän kehitysyksikön toistaiseksi tärkein aikaansaannos.

“Kyllä se oli loikka avoimeen datan maailmaan vuonna 2009. Se oli silloin vasta pienten nörttipiirien sauhuama juttu, mutta uskoimme, että teemaan kannattaa tarttua”, Eskelinen toteaa.

Forum Virium Helsinki lyöttäytyi tuolloin yhteen dataharrastajien kanssa ja järjesti vuonna 2009 ensimmäisen Apps4Finland-sovelluskilpailun avoimien datalähteiden hyödyntäjille. Sittemmin yhteistyö avoimen datan harrastajien kanssa on laajentunut ajatukseksi avoimesta kaupungista.

“Kaupungin pitää olla mahdollistaja. Paras tapa mahdollistaa on avata prosesseja, dataa ja tietojärjestelmiä sekä kaupungin toimintatapoja”, Eskelinen pohtii.

Merkittävintä pioneerityötä julkisten tietovarantojen avaajana on tehnyt pääkaupunkiseudun kuntien Helsinki Region Infoshare -palvelu. Siitä kertoo palvelun yli 1000

Rajapinnat avoimiksi

Tätä ajatusta toteuttavat Helsingin oman kehittäjäsivuston avoimet datarajapinnat.

Käytetyimmät avoimet tietoaineistot rakennetaan rajapinnoiksi, joista verkko- ja kännykkäsovellukset voivat tehdä yksinkertaisia datakyselyjä. Näin on menetellyt muun muassa Helsingin seudun liikenne HSL, jonka joukkoliikenteen aikataulu- ja reittitiedot ovat olleet avoimesti kaikkien saatavilla jo vuodesta 2009. Kymmenet yritysten ja yksityisten ohjelmoijien kännykkäpalvelut tekevät rajapinnasta miljoonia datahakuja vuodessa. HSL:n ainoa investointi oli rajapinnan avaaminen. Tiedon avaaminen on yleensä pikkuraha koko tietojärjestelmän kustannuksiin verrattuna.

“Reittiopas-palvelumme avoimien rajapintojen kehitys ja ylläpito ovat kolmen vuoden aikana maksaneet 60 000 euroa. Koko reittioppaan kehitystyöhön on mennyt vuosien varrella arviolta 5 miljoonaa euroa”, vahvistaa HSL:n projektipäällikkö Jari Honkonen.

Kaupunginjohtaja Pajunen muistuttaa, ettei Ahjo Explorer -sovellus ole sekään maksanut Helsingin kaupungille senttiäkään. Se syntyi, koska yksityinen sovelluskehittäjä Jouni Tiainen halusi rakentaa ihmisille helpon tavan päästä käsiksi kaupungin päätöksentekotietoon.

Yksittäiset fiksut kännykkäsovellukset eivät ole nostaneet Helsinkiä maailman Smart City -listojen kärkeen. Sen on tehnyt taustalla vaikuttava perusfilosofia, julkisen tiedon avoimuus. Ahjo-päätöksentekojärjestelmä toi vuonna 2011 paperittoman toimiston 5 000 kaupungin virkamiehen ja kuntapoliitikon käyttöön. Kansainvälisen ihailun aihe siitä tuli vasta, kun kumppanikoodaaja Juha Yrjölän poraama ohjelmointirajapinta kasvatti potentiaalisen käyttäjämäärän miljooniin. Tänään kuka tahansa kuntalainen, journalisti tai dataharrastaja voi perehtyä Helsingin päätösdokumentteihin mistä päin maailmaa tahansa, ympäri vuorokauden.

Filosofiana avoimuus

Forum Virium Helsingin kokoushuoneessa puidaan terveyskeskuksessa asiointia. “Mitä palveluita tulevaisuuden hyvinvointikeskuksessa pitäisi olla?” kysellään Kallion terveysaseman nykyisiltä käyttäjiltä.

Fiksu Kalasatama -hanke kartoittaa kaupunkilaisten odotuksia terveyspalveluilleen. Tietoa hyödynnetään Kalasataman uutta sosiaali- ja terveysasemaa suunniteltaessa. Haastattelun kohteena oleva fokusryhmä on nopeasti julkisen terveydenhuollon haasteiden ytimessä. Suurin pullonkaula on hoitoon pääsy. Osa toivoo sähköistä ajanvarausta, osa jopa sähköisiä lääkärikäyntejä Skypessä. Omiin terveystietoihinkin pitäisi päästä käsiksi.

Fiksu Kalasatama -hanke tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Projektipäällikkö Veera Mustonen iloitsee, että käyttäjät on otettu mukaan alusta alkaen.

“Paras keino edetä ovat palvelumuotoilun keinot, suunnitella palveluita käyttäjien tarpeista lähtien.”

Uuden kaupunginosan rakentaminen on satojen miljoonien investointi. Miten Forum Virium Helsingin toimintamalli, ketterät pilottihankkeet ja käyttäjien ottaminen mukaan suunnitteluun, sopivat kaupunki-infran rakentamiseen?

“Kaupunkiin tarvitaan tietenkin perusinfrastruktuuri, jossa voi olla myös älyä”, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä toteaa.

Kalasataman kaduilla ei juuri jäteautoja näy – jäteastiat näet tyhjentävät itse itsensä. Alipaine vetää banaaninkuoret jopa 70 kilometrin tuntivauhdilla katujen alla risteilevää keräysputkistoa pitkin asuinalueen jäteasemalle. Myös sähköverkko on älykästä sorttia. Älyverkossa energia- ja tietovirrat kulkevat kahteen suuntaan, jolloin sähköverkon asiakkaat voivat toimia myös energian tuottajina. Kalasataman uuden sähköaseman yhteyteen on suunnitteilla mittava sähkövarasto, jonka kapasiteetti vastaa noin 4000 aurinkopaneelin huipputehoa.

“Mutta tämän lisäksi tarvitaan ihmisten luovuutta. Kun perusinfra toimii, ihmiset voivat rakentaa sen päälle omia innovaatioitaan. Helsingin ravintolapäivä on tästä hieno esimerkki.”

Penttilä näkee uudet älykkäät kaupunkipalvelut Forum Virium Helsingin temmellyskenttänä. Penttilä toivoo näkevänsä Kalasatamassa palveluja, jotka helpottavat ihmisten arkea. Kaupungin kehitysyksikkönä Forum Virium Helsinki voi saada paljon aikaan.

“Parhaimmillaan se voi toimia siltana yksityisten yritysten innovaatioiden ja kaupungin välillä. Ja sellaista me tarvitsemme.”

Kokeilukulttuuri toimii

Ketterän kokeilukulttuurin sovellusalue on laaja.

“Kouluissa tämä on toiminut tosi hyvin, samoin henkilö- kohtaisessa ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Ja tietysti ihan missä tahansa IT-palveluissa”, Jarmo Eskelinen listaa.

Nykyisin ainoastaan julkinen sektori näyttää tekevän IT-hankintoja suurina hankekokonaisuuksina. Eskelinen kehottaa katsomaan esimerkiksi Valkoisen talon teknologiajohtaja Todd Parkin käynnistämää muutosta Atlantin takana. Yhdysvaltain hallinnon Chief Technology Officer on pistänyt IT-hankinnat uuteen uskoon.

“He tekevät kaikki IT-hankkeensa ketterinä kehityshankkeina. Vetäjänä on pieni työryhmä, jossa on aina ulkopuolisia, nörttejä tai kehittäjiä. Isoissakin hankkeissa ensimmäinen proto tulee ulos jo muutaman kuukauden kuluttua”, Eskelinen kertoo.

Pienyritysten tapa rakentaa verkkopalveluita kelpaa Eskelisen mukaan malliksi myös julkiselle sektorille.

“Rakennetaan ensimmäinen versio nopeasti, lanseerataan se ja katsotaan, millaista palautetta tulee. Sen pitäisi olla käytössä julkisella sektorilla kautta linjan.”

“Koko paradigma pitäisi kääntää siten, että palvelun kehittämishanke on prosessi, jossa tuote tulee ulos mahdollisimman nopeasti, kehittäminen alkaa ja jatkuu pari vuotta. Nyt määritellään pari vuotta, tilataan ja toteutetaan. Projekti lopetetaan juuri, kun parantamisen pitäisi alkaa.”

IT-hankkeista tutut ketterät kehitysmenetelmät sopivat mainiosti myös muuhun kaupunkikehittämiseen. Esimerkiksi kaupungin päätöksentekodatan avaaminen lähti huhtikuussa 2012 liikkeelle siitä, että virkamiehet ja kansalaisaktiivit kohtasivat toisensa kasvokkain. Forum Virium Helsingin järjestämässä työpajassa parikymmentä virkamiestä ja sovelluskehittäjää tapasivat ensi kertaa. Kolmetuntisessa sessiossa syntyi konkreettinen suunnitelma Ahjo-järjestelmän päätöksentekodatan avaamiselle. Vain reilu vuosi myöhemmin tähän kuntademokratian aarreaittaan oli avoin pääsy niin tavallisella kadunmiehellä kuin kaupunginjohtajalla.

Digipalvelut helppo monistaa

Lyhin reitti Helsingin kaupungintalolta Kalasataman rakennustyömaalle selviää nopeasti kännykän ruudulta. Tämä on monissa kaupungeissa tämänhetkinen kehityksen huippu, Helsingissä taas kaupunkilaisten arkea jo vuosikausia. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaavan HSL:n kehittämällä City Navigatorilla voi nyt suunnistaa myös monessa muussa eurooppalaiskaupungissa.

“Niin kauan kun kaupungit olivat pääasiassa asfalttia ja taloja, oli ihan luonnollista tuottaa kaikki palvelut paikallisesti”, Jarmo Eskelinen sanoo.

“Mutta sähköisissä palveluissa se on iso riippa. Kaupungit maksavat samat kehittämiskustannukset uudelleen ja uudelleen, satoja kertoja.”

Forum Virium Helsingin CitySDK-hankkeessa Helsinki otti käyttöön Open311-standardiin pohjautuvan avoimen palauterajapinnan, jota käytetään jo muun muassa Washingtonissa, San Franciscossa ja Bonnissa. Sen ansiosta kuka tahansa voi tehdä vikailmoituksen kaupungille paitsi soittamalla, myös tietokoneella tai älypuhelimensa sovelluksella.

“Se on ollut pioneerityötä, ei pelkästään Euroopassa, vaan koko maailmassa. Kaupungit eivät ole kehittäneet kovin paljoa yhteisiä toimintamalleja.”

Uutta oli myös se, että kaupunki teki kehitystyötä yhdessä yritysten kanssa.

“Sanoma-konsernin ja Helsingin kaupungin tietotekniikkaosaston ihmiset tekivät töitä samassa huoneessa”, Eskelinen kertoo.

Tänään kaupunkilehti Metron verkkopalvelussa pilotoitua rajapintaa käyttää useampikin verkkopalvelu. Nyt CitySDK-hanke levittää Helsingissä testattua rajapintaa myös muihin kaupunkeihin. Näin taataan se, että monistuskelpoisen toimintamallin päälle voi joskus syntyä kannattavaa liiketoimintaa.

“Ei Helsingin kokoinen kaupunki ole vielä mikään bisnes. Uusien palvelujen pitää olla laajennettavissa ja skaalattavissa, mieluusti ympäri maailman”, Eskelinen pohtii.

Ratkaisuja talkoilla

Forum Virium Helsingin kehityshankkeet ratkovat julkisen sektorin ongelmia, mutta ratkaisuja keksitään yhdessä yritysten ja kaupunkilaisten kanssa.

“Koska asioiden saaminen toimimaan yhteen on niin vaikeaa, me tuemme avoimia ja yhteisöllisiä tekemisen tapoja”, Eskelinen kertoo.

Kaupunkien haasteita ratkotaan usein talkootyönä, joihin ottavat osaa niin kansalaisaktiivit kuin yritykset. Kaupunginjohtaja Pajunen liputtaa voimakkaasti toimintamallin puolesta.

“Kansalaiset haluavat kokea ja tehdä asioita yhdessä ja olla mukana kaupungin eri asioissa, kaupunki taas voi avata tietojaan ja toimia mahdollistajana. Se on moninkertainen win-win-win-tilanne. Parempaa yhteistyötä, vähemmän kustannuksia”, Pajunen pohtii.

Verkkopalvelujen evoluutio on edennyt ilmaisten palvelualustojen aikaan. Blogia kirjoitetaan WordPress-alustalla, majoitusta ympäri maailman välittää Airbnb-palvelu, keräilytavaran kauppa käy kuumana eBayssa.

“Sama toimintamalli leviää kaupunkipalveluihin”, ennustaa Eskelinen.

Forum Virium Helsingin toimitusjohtajan lähiajan haaveena on sujuva sähköinen helsinkiläisyys. Kaupungin palveluihin pitäisi päästä käsiksi paitsi fyysisesti, myös sähköisesti.

Hieman kauempana odottaa kansainvälinen vallankumous, avoimien kaupunkien yhteinen digitaalisten palvelujen työkalupakki.

“Toivomme, että mukaan liittyy uusia kaupunkeja, jotka tekevät työkalupakkiin uusia palasia”, Eskelinen toivoo.

Kaupunginjohtajalla on paljon käyttöä ennakkoluulottomalle kehitysyksikölle.

“Minulle Forum Virium Helsinki on työkalu silloin, kun tarvitaan joustavaa toimintamallia uuden teknologian soveltamisessa. Silloin kun puhutaan radikaaleista innovaatioista, umpimetsään menemisestä”, Jussi Pajunen toteaa.

Teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo
Kuvat: Okko Oinonen

Juttu on julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua
>> Lue lisää

Comments are closed