Vallilassa kokeiltiin helmikuussa kirjaston omatoimikäyttöä osana Joustotila-hanketta. Kokeilun aikana asiakkaiden oli mahdollista käyttää kirjaston tiloja työskentelyyn arkiaamuisin klo 8.00–9.00 ja lauantaisin klo 9.00–10.00 eli tuntia tavallista aikaisemmin. Vaikka asiakkaiden oli tarkoitus toimia itsenäisesti, henkilökunta oli paikalla varmistamassa älylukituksen toiminnan ja avustamassa tarvittaessa.
Vallilan kirjaston pilottiin ilmoittautui kymmenen asiakasta, jotka edustivat kirjaston käyttäjiä varsin laajasti. Mukana oli niin lapsiperheitä ja opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin. Kokeilun päätyttyä oppeja kerättiin yhteen maaliskuussa järjestetyssä työpajassa.
Asiakkaiden erilaiset tarpeet
Pilotissa tunnistettiin kaksi eri kirjaston omatoimikäytön tilannetta. Ensinnäkin kirjaston asiakkaat haluaisivat spontaanisti pistäytyä kirjastossa esimerkiksi palauttamassa ja lainaamassa kirjoja tai lukemassa lehtiä. Tällöin olisi tarve avata ovi helposti ilman, että jokaisesta käynnistä täytyy tehdä etukäteen erillinen varaus.
Toinen käyttötapaus liittyy tilojen varaamiseen. Kun halutaan varata esimerkiksi työpiste tai ryhmätyötila kirjastosta, varaus pitää tehdä sähköisen tilavarausjärjestelmän kautta (esim. Flextila-palvelu tai Varaamo). Vain näin voidaan varmistaa, että tarvittava työtila on vapaana toivottuna ajankohtana. Jatkon osalta pitääkin pohtia, kumpaa näistä käyttötapauksista halutaan tutkia syvällisemmin, ja miten molemmat olisi mahdollista toteuttaa siten, että kirjaston asiakkaalle taataan mahdollisimman saumaton ja sujuva käyttökokemus.
Kirjaston oven älylukon voi avata henkilökohtaisella PIN-koodilla, soitolla tietystä puhelinnumerosta sekä fyysisellä tagilla. Työpajassa ideoitiin, että pistäytyminen voisi olla mahdollista esimerkiksi varaamalla lupa omatoimikäyttöön kuukaudeksi kerrallaan. Tänä aikana kirjaston ovi olisi mahdollista avata henkilökohtaisella PIN-koodilla tai puhelinsoitolla omatoimikäyttöön varattuna aikana. Jotta omatoimikäyttö olisi toteutettavissa turvallisesti ja vastuukysymykset selvät, omatoiminen käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla.
IoT-palveluilla lisäarvoa
Asioiden Internet (IoT) voisi tuoda merkittävää lisäarvoa niin kirjaston käyttäjille kuin henkilökunnalle. Työpajan aikana Helsingin kaupunginkirjaston Jussi Vehviläinen esitteli IoT-ratkaisuja, joita voisi mahdollisesti hyödyntää Helsingin alueen kirjastoissa, ja kertoi myös trendeistä maailmalla. Teknisesti olisi mahdollista esimerkiksi seurata henkilökunnan ja asiakkaiden sijaintia kirjastossa. Innostavan alustuksen jälkeen ideoitiin yhdessä Vallilan kirjaston näkökulmasta tarkoituksenmukaisimpia IoT-ratkaisuja.
Esimerkiksi siivousta voitaisiin säädellä tilojen käyttöasteen mukaan, samoin valaistus voisi olla kytköksissä tilavarauksiin. Tosin sanoen, esimerkiksi työpisteisiin voisi syttyä valo automaattisesti varauksen alkaessa. Sensorit voisivat mitata myös työpisteiden käyttöä ja vapauttaa tilan 15 min kuluttua varauksen alkamisajankohdasta, mikäli työpiste ei ole käytössä. Sensoreita voitaisiin käyttää myös kirjaston omaisuuden valvontaan ja hallinnointiin.
Vallilan kirjaston kokeilulle jatkoa
Vallilan kirjaston kokeilulle on luvassa jatkoa kevään ja ensi syksyn aikana. Kevään aikana on tarkoitus kokeilla aamun omatoimikäyttöä laajemmin, sekä mahdollisesti myös iltakäyttöä. Ennen uuden kokeilujakson alkua sähköiseen varausjärjestelmään eli Flextila-palveluun tehdään joitakin uusia toimintoja, kuten mahdollisuus suljettuihin käyttäjäryhmiin. Lisäksi työpajassa nousi esiin ajatus siitä, että Flextila-palvelun kautta voisi antaa palautetta kirjaston tiloista ja palvelusta.
Myös Vallilan kirjaston tiloissa pitää ratkaista joitakin käytännön haasteita ennen kuin voidaan edetä seuraavaan kokeiluun. Näihin lukeutuu esimerkiksi se, miten saadaan hälytyslaitteet kytkettyä pois päältä ensimmäisen omatoimiasiakkaan tullessa kirjastoon aamulla. Lisäksi valojen kytkeminen oikea-aikaisesti ja turvallisuuskysymysten ratkaiseminen vaativat syvällisempää pohdintaa.