Virtuaalivehreä-hankkeessa yhteiskehitetään työkaluja ja toimintamalleja vihreän infrastruktuurin huomioimiseen kaavoituksessa. Kahdeksan kuukauden työskentelyn aikana projektiryhmä kokoontuu projektitapaamisten, opintomatkan sekä intensiivisten design sprinttien yhteydessä keskustelemaan ja kehittämään ratkaisuja vihreän infran lisäämiseksi kaupunkiympäristössä.
Design sprint -menetelmässä asiantuntijat kokoontuvat yhteisen haasteen äärelle kehittämään ratkaisuja. Sprintit ovat lyhytkestoisia innovointiprosesseja, joissa hyödynnetään design-ajattelua, rakennetaan prototyyppejä sekä testataan tuotettuja ideoita. Menetelmän tehokkuus perustuu kehitystyön tiiviiseen kestoon, ihmisten keskeytymättömään yhteistyöhön sekä prototyyppien testaamiseen. Alkuperäisessä Google Venturesilla kehitetyssä mallissa design sprint kestää viisi peräkkäistä työpäivää, joiden aikana ei keskitytä muuhun työhön. Virtuaalivehreässä menetelmää sovelletaan aluesuunnittelun kontekstiin, jossa tavoitteena on tuoda yhteen vihreän infran kanssa työskenteleviä eri alan asiantuntijoita.
Virtuaalivehreässä design sprintit etenevät viiden vaiheen kautta: ongelmaan perehtyminen, ideointi, ratkaisun valinta, prototyypin luonti ja testaus
Hankkeessa järjestetyt design sprintin ovat kaksipäiväisiä tapahtumia, jotka koostuvat aiheeseen johdattavista puheosuuksista sekä useammista teeman ympärille suunnitelluista työpajoista. Hankkeen aikana järjestetään yhteensä kolme design sprinttiä, joiden aiheet liittyvät eri tavoilla vihreään infrastruktuuriin sekä sen suunnitteluun ja ylläpitoon. Design sprintit mahdollistavat eri alan asiantuntijoiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen konkreettisen tekemisen kautta sekä tukevat Virtuaalivehreän tavoitetta tuottaa tärkeille sidosryhmille parempaa ymmärrystä vihreän infrastruktuurin tuottamista ekosysteemipalveluista ja niiden huomioimisesta suunnitteluprosessissa.
Virtuaalivehreää: Digitaalisia työkaluja ja kaupunkisuunnittelua
Virtuaalivehreän ensimmäinen design sprint järjestettiin 25.-26.11.2019. Tapahtuman ensimmäinen päivä pidettiin yhteistyössä Augmented Urbans -hankkeen kanssa, joka testaa uusien XR-teknologioiden soveltamista osallistavaan kaupunkisuunnitteluun. Tapahtuman avauspuheenvuoroissa esiteltiin muun muassa Teollisuuskadun ja Kalasataman meneillään olevaa kaavoitusta, kaupunkivihreän hyötyjä ja merkitystä tiivistyvässä kaupungissa sekä kaupungin 3D-malleja. Iltapäivän työpajoissa pohdittiin kenelle kaavaa tehdään, mietittiin uusia käyttötapauksia vihreän infran auditoinnin työkalulle sekä tarkasteltiin 3D-työkalujen hyödyntämistä vihreän infrastruktuurin suunnittelussa.
Hankkeen Kick-Off -tapahtumassa, ensimmäisen design sprintin aamupäivässä kuultiin, miten Kalasataman pohjoisten osien kaavassa pyritään huomioimaan vihreän infrastruktuurin ratkaisuja sekä miten Teollisuuskadulla on hyödynnetty virtuaalitodellisuutta alueen suunnittelussa. Kuva: Tero Ohranen, Metropolia AMK
Viherkerroinmenetelmällä kestävämpää kaupunkia
Toinen sprint-päivä vietettiin projektiryhmän kesken viherkerrointa käsittelevissä työpajoissa. Työpajan veti Virtuaalivehreän hankepartnerin WSP:n ruotsalainen asiantuntija Emmelie Nilsson. Työpajoissa tutustuttiin ensin korttelitason viherkertoimen käyttöön ja sen jälkeen alueellisen viherkertoimen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Viherkerroin on kaavoituksen tueksi suunniteltu työkalu, joka ohjaa viheralueiden määrää ja laatua suunnittelussa. Viherkerroinmenetelmässä huomioidaan eri viherratkaisujen ekologisuus, toiminnallisuus, maisema-arvo sekä niiden kunnossapito. Suunnitteluvaihessa kaavoitettavalle tontille asetetaan haluttu viherkerrointaso, joka tulee rakentamisvaiheessa saavuttaa erilaisten viherelementtien ja -alueiden avulla.
Vihreät ratkaisut tehostavat kaupunkien ekosysteemipalveluja tehden niistä ilmastokestävämpiä ja viihtyisiämpiä asuinympäristöjä. Kuva: Alueellinen viherkerroin 2.0.
Design sprintissä kokeiltiin korttelitasoa laajemman alueellisen viherkertoimen soveltamista Kalasataman pohjoisosiin, jotka toimivat hankkeen testiympäristönä. Aluksi tarkasteltiin eri elementtien, kuten puiden, nurmialueiden ja istutusten viherkertoimia sekä tunnistettiin Kyläsaaren ja Hermanninrannan alueilla jo olemassa olevia ekosysteemipalveluja. Löydöksiä koottiin SWOT-analyysin avulla, jonka pohjalta luotiin kehitysehdotuksia alueen kaavalle. Design sprintin lopuksi pohdittiin, miten muutokset vaikuttaisivat alueen viherkertoimeen ja alueen yleisilmeeseen.
Design sprintin toisena päivänä perehdyttiin Kyläsaaren ja Hermanninrannan ekosysteemipalveluihin alueellisen viherkertoimen avulla. Kuva: Maija Bergström
Nyt testattua menetelmää voidaan jatkohyödyntää Kyläsaaren ja Hermanninrannan kaavoitusprosessissa, ja menetelmä on jo herättänyt mielenkiintoa muillakin Helsingin uusilla alueilla. Menetelmän hyödyntämisen tueksi Virtuaalivehreä käännätti ruotsin C/O City -hankkeen käsikirjan, joka opastaa perusteellisesti alueellisen viherkertoimen käyttöön. Käsikirja on ladattavissa täällä.
Ensimmäisessä design sprintissä keskityttiin digitaalisiin työkaluihin, joilla vihreän infrastruktuuria huomioimista voitaisiin edistää kaupunkisuunnittelussa. Seuraavassa design sprintissä perehdytään katutilan ja maanalaisen infran asettamiin reunaehtoihin sekä vihreän infran ennakoimiseen mallikortteleiden avulla. Virtuaalivehreän etenemistä ja design sprint -kokeiluja voi seurata kevään mittaa jatkuvassa blogisarjassa.
Kirjoittaja on kaupunkimaantieteen maisteriopiskelija, joka tutkii ja arvioi yhteiskehittämisen menetelmiä Fiksu Kalasatama -hankkeessa.
Teksti: Annamaria Rossi