Virtuaalivehreä-hankkeen projektiryhmä lähti marraskuun alussa hakemaan oppeja Kööpenhaminan ja Malmön edistyksellisistä vihreän infrastruktuurin ratkaisuista. Opintomatkan tavoitteena oli päästä tutustumaan siihen, miten kaupunkirakentamisessa pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja erityisesti sen myötä voimistuviin rankkasateisiin. Kolmen päivän matkalla päästiin muun muassa vierailemaan Kööpenhaminan ilmastokortteleihin, rakenteilla olevalle uudelle Irmabyen-asuinalueelle sekä Malmön viherkattoinstituuttiin.
Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan strategisesti suunniteltua viheralueverkostoa, joka tuottaa ekosysteemipalveluja. Luonnontilaiset sekä rakennetut viheralueet ohjaavat hulevesiä, eli rakennetuilta pinnoilta pois johdettavia sade- ja sulamisvesiä, sitovat hiiltä sekä puhdistavat ja viilentävät kaupunkien ilmaa. Lisäksi vihreät ratkaisut rikastuttavat kaupunkiluonnon biodiversiteettiä ja parantavat kaupunkialueiden viihtyisyyttä. Virtuaalivehreä-hankkeen tavoitteena on kehittää suunnittelun tueksi uusia digitaalisia työkaluja ja toimintamalleja, jotka edesauttavat vihreän infran ratkaisujen huomioimista alueiden kaavoituksessa.
Vihreällä rakentamisella kohti hiilineutraalisuutta
Tåsinge Plads, Østerbro: Taidetta on integroitu sadevesien ohjaukseen viihtyisällä kohtaamispaikalla. Ilmastokorttelin taloissa vesi ohjautuu katoilta aukean alla sijaitsevaan säiliöön ja aukean suppilot keräävät sadevettä talteen.
Kööpenhaminan tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä. Tavoite näkyy vahvasti myös kaupunkirakentamisessa. Østerbron ilmastokestävät korttelit on suunniteltu kestämään tulevaisuudessa voimistuvia rankkasateita sekä parantamaan alueen ilmanlaatua. Ilmastokortteleissa on hyödynnetty kekseliäästi sade- ja tulvavettä ohjaavia elementtejä, jotka on myös integroitu tehokkaasti kaupunkiympäristöön. Katukuvassa on paljon rehevää ja luonnonmukaista puistikkoa, joka ohjaa ja viivyttää sadevesien virtauksia. Viherratkaisut on suunniteltu niin, että ne luovat samalla viihtyisää ympäristöä asukkaille ja jalankulkijoille. Østerbron Tåsinge Plads -aukiolla hulevettä ohjaavat elementit ovat näkyvästi esillä ja Skt. Kjelds Pladsin alueella kaupunkivihreä raikastaa vilkkaasti liikennöityjä teitä.
Vehreä sisäpiha viivyttää tehokkaasti sadevesiä ja rikastuttaa pihojen biodiversiteettiä.
Kööpenhaminalla on ollut ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma vuodesta 2008, mutta vasta 2011 kaupunkia ravistellut rankkasade toimi konkreettisena esimerkkinä siitä, millaisten sään ääri-ilmiöiden voidaan odottaa lisääntyvän tulevaisuudessa. Kaupunki koki mittavia tulvavesien aiheuttamia vahinkoja, minkä myötä kaupunki aloitti perusteellisen viemäröintiverkoston uudistamisprojektin. Projektin tavoitteena on ollut paitsi parantaa kaupungin hulevesi- ja viemäröintiverkostoa, niin myös tehdä samalla parempaa ja viihtyisämpää kaupunkia. Tässä merkittävänä tekijänä ovat toimineet juurikin innovatiiviset vihreän infrastruktuurin ratkaisut.
“Suunnanmuutoksessa ei niinkään ole tarvittu uutta osaamista, vaan olemassa olevan tiedon uutta yhdistelyä”, kertoo Kööpenhaminan kaupungin kestävyysohjelman johtaja Lykke Leonardsen.
Ilmastokortteleiden lisäksi ilmastokestävään rakentamiseen tutustuttiin Irbabyenin uudella asuinalueella, jossa tulee olemaan 1000 uutta kotia 3000 asukkaalle. Vielä rakenteilla olevalla asuinalueella on jo useita huleveden ohjaamiseen liittyviä teknisiä katuratkaisuja. Sadevesiä ohjataan paikallisesti viherkattojen ja lampien kautta, jotka myös tukevat alueen viihtyvyyttä. Alueelle on laadittu “designmanuaali” eli suunnitteluperiaatteet, joiden avulla alueen kokonaissuunnitelmaa pyritään viestimään ja välittämään rakennuttajille. Julkaisu kokoaa yhteen alueen ominaispiirteitä, alueelle toivottuja elementtejä sekä yksittäisten rakennusten suhdetta ympäröivään alueeseen. Designmanuaalin tavoitteena on tukea rakennuttajien suunnittelutyötä ja toisaalta antaa myös mahdollisuus kehittää samoja päämääriä tukevia omia ratkaisuja.
Irmabyenin asiantuntija esittelemässä alueen pienoismallia ja veden ohjausjärjestelmää.
Viherkattoja, ekologista asumista ja onnistuneita kokeiluja
Myös Malmön kaupungille on kertynyt paljon osaamista sade- ja tulvavesien tehokkaasta hallinnasta. Malmössä Virtuaalivehreän projektiryhmällä oli ohjelmassa vierailu Skandinavian viherkattoinstituuttiin sekä opastetut kierrokset Augustenborgissa ja Västra Hamnenissa. Västra Hamnenilla on paljon yhtäläisyyksiä Helsingin Kalasataman kanssa: kaupunginosa on rakennettu vanhalle satama-alueelle ja se on toiminut innovatiivisten ympäristöratkaisujen pioneerialueena. Alueella sijaitsevan Bo01-asuntomessualueen suunnittelussa hiilineutraalisuus on otettu huomioon suunnittelun alusta asti ja alue on myös energiantuotannoltaan täysin omavarainen.
Malmö, Västra Hamnen: Bo01-asuntomessualuetta
Augustenborg puolestaan on asuinalue, joka kärsi runsaista tulvista ja taloudellisesta taantumasta 1990-luvulla. Alueella aloitettiin 1990-luvun lopussa Ekokaupunki-projekti, jonka aikana alueella tehtiin kokonaisvaltainen infrastruktuurin uudistus ja sen ohella rakennettiin uudenlainen kestävä viemäriverkosto. Tänä päivänä Augustenborgin viheralueet ovat olennainen osa sadeveden ohjausjärjestelmää, ja rakennuksissa on hyödynnetty monipuolisesti viherkattoja, viherseiniä sekä aurinkopaneeleita. Viherkattoinstituutin katoilla testataan erityyppisiä kasveja ja materiaaleja, jotka soveltuvat parhaiten alueen ilmastoon.
Yksi tunnetuista alueen uudistamisprojekteista on kestävää elämäntapaa edistävä Greenhouse-asuinrakennus, jossa asukkaiden ekologista jalanjälkeä pyritään pienentämään innovatiivisten ja yhteisöllisten ratkaisujen avulla. Yhdeksänkerroksisen talon katolla on suuri viherkatto ja yhteisellä parveketasanteella asukkaat pääsevät hoitamaan yhteisviljelmiä. Lisäksi asukkaat sitoutuvat vuokrasopimuksessa kasvattamaan viherkasveja tai vihanneksia omien asuntojensa parveikkeilla. Suuri osa asukkaista käyttää julkista liikennettä ja pyöräilyä liikkumiseen, ja Greenhouse on suunniteltu myös tukemaan tätä esimerkiksi laajasti varustetulla pyörävarastolla. Älykäs jätteiden keräysjärjestelmä tuottaa tietoa kotitalouksien jätekuormasta ja tarjoaa asukkaille mahdollisuuden seurata omaa kierrätyksen tasoa.
Oppeja ja käytäntöjä Suomeen
Greenhouse edistää ekologista ja yhteisöllistä asumista
Tiivistyvissä kaupungeissa vihreän kaupunkiympäristön merkitys kasvaa jatkuvasti. Kööpenhaminassa ja Malmössä on onnistuttu hyödyntämään kattavasti vihreän infrastruktuurin ratkaisuja lisääntyvien rankkasateiden hallinnassa ja viihtyisän kaupunkiympäristön luomisessa. Matkan tavoitteena oli pohtia uusien infraratkaisujen toimivuutta ja löytää parhaita käytäntöjä ja oppeja tuotavaksi Suomen suunnittelukäytäntöihin. Virtuaalivehreän projektiryhmä kokosi matkan oppeja yhteen:
Hulevesien hallintaa ja rehevää kaupunkiympäristöä
Kööpenhaminan ja Malmön vihersuunnittelussa korostuu vahvasti luontopohjainen hulevesien käsittely ja lisääntyviin sateisiin varautuminen. Koska myös Suomessa kärsitään jo nyt rankkasateiden aiheuttamista kaupunkitulvista, tehokkaille ratkaisuille ja toimintamalleille on kysyntää myös täällä.
Kööpenhaminan ilmastokortteleissa hulevesien hallintaa on toteutettu näkyvästi: rehevät puistikot, viivytysaltaat ja rakennetut elementit sulautuvat hyvin asuinalueen ympäristöön. Harmaan infrastruktuurin sijasta hulevesiä ohjataan näkyvästi, mikä lisää myös alueen viihtyisyyttä. Projektiryhmä oli yhtä mieltä siitä, että kaupunkiluonnon ei aina tarvitse olla siistiä ja graafista, vaan puistikot ja muut kaupunkiviheriöt voivat olla reheviä ja luonnonmukaisemmassa tilassa. Rehevät sisäpihat tuovat viihtyisyyttä, auttavat pitämään talojen kellaritasoja kuivina sekä luovat lapsille monipuolisia leikkipaikkoja. Teknisten toteutusten lisäksi hulevesistä ja niiden käsittelystä sekä ekosysteemipalveluiden toiminnasta on tärkeää viestiä asukkaille.
Parhaat toimintamallit löytyvät kokeilemalla
Parhaiden käytäntöjen löytymistä edistävät rohkeat ja ennakkoluulottomat kokeilut. Vaikka kokeilu ei aina tuottaisi toivottua lopputulosta, prosessista opitaan kuitenkin yleensä jotain uutta. Niin Kööpenhaminassa kuin Malmössäkin viesti oli sama: aloittaminen on tärkeintä, osaaminen hioutuu tekemisen myötä. Uusia toimintamalleja syntyy parhaiten silloin, kun mukana on eri alan osaajia ennakkoluulottomalla ja innokkaalla asenteella. Muualla jo onnistuneesti testattuja pilotteja voitaisiin hyvin kopioida ja tuoda kokeiltavaksi suomalaisiin kaupunkeihin.
Vaikka mahdollisuuksia ja uusia pilottimalleja löytyy maailmalta valmiiksi paljon, niin kaikkea ei tarvitse testata kerralla. Omaleimaisia rakennuksia syntyy myös silloin, kun eri kohteissa kokeillaan eri painopisteitä: yhdessä kaupunkiviljely, toisessa energiaratkaisut ja kolmannessa esimerkiksi liikkumisen ratkaisut.
Yhteiskehittämällä kestävämpää kaupunkia
Kaupunkirakentaminen on yksi tärkeimmistä tavoista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Vihreän infrastruktuurin ratkaisut edistävät kaupunkien resilienssiä: ne auttava kaupunkeja sopeutumaan, joustamaan ja palautumaan toimintakykyisiksi muuttuvissa sääolosuhteissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee kuitenkin vaatimaan perinpohjaista muutosta siinä, miten kestävyysnäkökulma ja kaupunkiluonnon ekosysteemipalvelut huomioidaan. Kestävyyttä ei olisikaan enää syytä nähdä vain yhtenä erillisenä näkökulmana, vaan sen tulisi olla kaiken suunnittelun ja rakentamisen perusta. Tulevaisuudessa vihreän ja hiilineutraalin kaupungin suunnittelussa tulee myös korostumaan kasvavissa määrin tarve monialaiselle osaamiselle ja tiedon yhdistämiselle sekä sektorit ylittävälle yhteistyölle.
Opintomatka toimi konkreettisena perehdytyksenä vihreään kaupunkirakentamiseen sekä loi projektiryhmälle yhteistä pohjaa ja ymmärrystä vihreän infrastruktuurin hyödyistä. Näiltä lähtökohdilta lähdettiin yhdessä jatkamaan keskustelua vihreän infrastruktuurista ja sen edistämisestä kaupunkisuunnittelussa. Jää seuraamaan Virtuaalivehreän projektiryhmän matkaa vihreän infrastruktuurin parissa sekä sen aikana syntyviä uusia oivalluksia kevään blogikirjoituksissamme!
Lue lisää aiheesta ja tutustu matkaraporttiin.
Kirjoittaja on kaupunkimaantieteen maisteriopiskelija, joka tutkii ja arvioi yhteiskehittämisen menetelmiä Fiksu Kalasatama -hankkeessa.
Teksti: Annamaria Rossi
Kuvat: Annamaria Rossi, Mette Hiltunen, Paula Hurme & Laura Brax