Virtuaalivehreä -hankkeen toisessa design sprintissä keskityttiin vihreän infrastruktuurin ratkaisuihin katutilan ja kortteleiden näkökulmasta. Virtuaalivehreä-hankkeen aikana toteutetaan yhteensä kolme design sprinttiä, joissa kehitetään ratkaisuja yhdessä eri alan asiantuntijoiden kanssa vihreän infrastruktuurin suunnittelun tueksi. Ensimmäisen design sprintin sisällöstä voit lukea aiemmasta blogitekstistä.
Design sprint eteni ensimmäisen sprintin mukaisesti: ensimmäisenä päivänä perehdyttiin aiheeseen, syvennettiin ymmärrystä ratkottavista haasteista sekä ideoitiin tarkempaa aihetta työpajoihin työstettäväksi. Toisena päivänä työskenneltiin intensiivisesti kahden työpajan parissa, joissa keskityttiin katutilan asettamiin reunaehtoihin sekä vihreän infran konkretisoimiseen korttelipienoismallin avulla.
Virtuaalivehreän desing sprintit ovat kaksipäiväisiä tapahtumia, joissa yhteiskehitetään ratkaisuja vihreän infrastruktuurin suunnittelun tueksi.
Vihreän infrastruktuurin ja liikkumisen yhteensovittaminen
Design sprintin ensimmäinen päivä alkoi tutustumiskierroksella Vihreistä vihrein -kerrostaloon ja Jätkäsaaren älyliikennekokeiluihin. Lisäksi pohdittiin liikenteen ja pysäköinnin suhdetta vihreän infran ratkaisuihin. Vihreistä vihrein -kerrostalo on vihreän rakentamisen pilottikohde, jossa on selvitetty viherkattojen toimivuutta Suomen ilmasto-olosuhteisiin sekä niiden vaikutusta asukasviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Kokeiluhankkeessa tutkitaan myös viherrakentamisen vaikutusta hulevesiin sekä energiatehokkuutteen. Tutustumiskierroksella saatiin ymmärrystä siitä, millaisia teknisiä haasteita viherrakentamisessa on ja kuinka vihreät ratkaisut voivat edistää yhteisöllisyyttä kerrostalossa. Vihreistä vihreimmässä asukkaiden toiveita ja kokemuksia viherkatoista ja muusta rakennuksiin integroidusta kasvillisuudesta on kerätty aktiivisesti ja asukkaat ovat myös olleet mukana päättämässä esimerkiksi kattoviljelyn toteuttamisesta.
Vihreistä vihrein -kerrostalon katolla on viljelylaatikoita sekä kasvihuone asukkaiden käyttöön.
Tutustuminen Jätkäsaaren ratkaisuihin jatkui Smart Mobility -kierroksella, jonka aikana saimme kuulla älysuojatien, koululaisten yhteiskuljetusten sekä yhteiskäyttöisten kuormapyörien nopeista kokeiluista. Kierroksen aikana pohdittiin, miten ekologiset ja älykkäät liikenneratkaisut voisivat olla yhteydessä vihreään infrastruktuurin ja miten ne yhdessä voisivat edistää kestävän kaupungin rakentumista. Kävelykierros päättyi Jätkäsaaren Rokkiparkkiin, joka tarjoaa Jätkäsaaren asukkaille ja yrityksille noin 900 parkkipaikkaa. Vaikka Helsinki pyrkii vähentämään yksityisautoilua, niin pysäköintitilan riittävyys tulee aiheuttamaan haasteita uusilla asuinalueilla. Erityisesti Helsingin täydennysrakentamisessa kysymys parkkipaikkojen ja viheralueiden yhteensovittamisesta tulee myös korostumaan, joten pysäköintitilan vaatimukset ovat myös oleellisia vihreän infrastruktuurin suunnittelun kannalta.
Jätkäsaari-kierroksen päätteeksi päivän havaintoja ja ajatuksia kerättiin yhteen tiiviin työpajan muodossa. Työpajassa muodostetttiin erilaisia vihreän infrastruktuurin ympärille rakentuvia korttelikonsepteja, joita jatkojalostettaisiin seuraavan päivän työpajoissa. Ideoinnissa hyödynnettiin päivän aikana nähtyjä ratkaisuja sekä Kööpenhaminan opintomatkan ja ensimmäisen design sprintin oppeja. Korttelikonseptien kantaviksi teemoiksi nousivat asukkaiden arkiset vihreät reitit sekä julkisen ja yksityisen välinen tila. Myös vihreän infran merkitystä osana asukkaiden kohtaamisia pohdittiin paljon. Viherrakentamisella voidaan toisaalta tukea yhteisöllisyyttä, mutta myös luoda omia turvallisia tiloja rentoutumiseen, kuten Vihreistä vihreimmässä nähtiin. Työpajan lopuksi luoduista konsepteista “Arkiset vihreät reitit” päätettiin viedä tarkempaan tarkasteluun seuraavan päivän työpajoihin.
Päivän teemat kiteytettiin vihreän infrastruktuurin ympärille rakentuviksi korttelikonsepteiksi.
Katutila ja vihreä infrastruktuuri
Toinen sprint-päivä vietettiin Kalasatama Urban Labilla. Mukana oli projektitiimin lisäksi viheralan ammattilaisia, asiantuntijoita rakennusalan firmasta sekä ympäristöasiantuntijoita ja kaavoittajia Helsingin kaupungilta. Päivän ensimmäisen työpajan fasilitoi kaksi Kalasatama-alueen kaavoitustiimiläistä. Työpajassa tutustuttiin Kyläsaaren ja Hermanninrannan asemakaavaluonnokseen, josta oli nostettu kolme erilaista katutilaa työstettäväksi. Tavoitteena oli pienemmissä ryhmissä tarkastella katutilaa hahmottelemalla kaduille poikkileikkaukset ja sisällyttämällä niille mahdollisia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja. Samalla pohdittiin, millaisia asioita voidaan vaatia kaavamääräyksessä ja mitkä asiat tukisivat kaupunkivihreän lisäämistä. Kantavana teemana pidettiin mukana edellisen päivän työpajassa luotua Arkiset vihreät reitit -korttelikonseptia. Ryhmissä käytiin paljon keskustelua katutilan rajoitteista, hulevesien ohjaamisesta sekä siitä, millaisille kohderyhmille katutilaa ja reittejä suunnitellaan.
Mallikortteleilla konkretiaa vihreän infran ratkaisuihin
Iltapäivän työpajassa siirryttiin tarkastelemaan vihreää infrastruktuuria mallikortteleiden parissa. Innogreenin fasilitoimassa työpajassa Arkiset vihreät reitit -korttelikonseptia jatkokehitettiin Innogreenin tuottamien kortteliprototyypin, viherelementtien pienoismallien sekä tuotekorttien avulla. Kortteliprototyyppi koostui neljästä talosta, joita jokainen ryhmä työsti tuotekorttien ja niitä vastaavien palasten kanssa. Tuotekorteissa oli tietoa jokaisen viherelementin mitoista sekä hulevesien pidätyskapasiteetista.
Mats Wikström Innogreenilta ohjasi työpajan aloitusta. Innogreen oli tuottanut työpajaan 3D-mallin yhdestä Kyläsaareen suunnittelusta korttelista.
Mallikorttelia rakennettiin erilaisten viherelementtien avulla, joille Innogreen oli myös luonut informatiiviset tuotekortit.
Mallikortteliin rakentuu viherkatto, aurinkopaneelit sekä hulevesiä pidättäviä imeytysaltaita
Päivän lopuksi ryhmien tuottamia malleja ja niiden viherratkaisuja tarkasteltiin yhdessä sekä vertailtiin niiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Jokaisen rakennelman kohdalla pohdittiin, millaisia ekosysteemipalveluja rakennetut pienoismallit mahdollistaisivat ja miten ne suhteutuisivat viherkerroinmenetelmään. Lisäksi pohdittiin, millaista maanalaista kapasiteettia ja ylläpitoa ratkaisut vaatisivat.
Kaavoituksen näkökulmasta työpajatyöskentely, jossa eri alojen asiantuntijat saatetaan yhteen ideoimaan ja työstämään erilaisia suunnitteluratkaisuja sekä pohtimaan mahdollisia ongelmakohtia, on tehokas tapa saattaa näkyväksi suunnitteluun liittyviä aihealueita, näkökulmia ja yhteensovittamistarpeita.
Kahden päivän design sprint sai osallistujilta paljon kiitosta. Konkreettinen yhdessä tekeminen ja eri alan asiantuntijoiden tapaaminen yhteisen ongelman äärellä oli tuotteliasta ja herätti paljon ajatuksia. ”Kaavoituksen näkökulmasta työpajatyöskentely, jossa eri alojen asiantuntijat saatetaan yhteen ideoimaan ja työstämään erilaisia suunnitteluratkaisuja sekä pohtimaan mahdollisia ongelmakohtia, on tehokas tapa saattaa näkyväksi suunnitteluun liittyviä aihealueita, näkökulmia ja yhteensovittamistarpeita. Työpajojen yhteydessä tutustuu myös hyvin muihin asiantuntijoihin, mikä parhaimmillaan mahdollistaa hyvän yhteistyön koko suunnitteluprosessin läpi”, kertoo Kalasataman kaavoitustiimin arkkitehti Janni Backberg. Design sprintin aikana heräsi keskustelu myös siitä, missä muissa konteksteissa työskentelytapaa voisi hyödyntää. Toimintamalli voisi toimia esimerkiksi kiertotalousteeman ympärille tai organisaatioiden koulutuspäivissä.
Virtuaalivehreässä järjestetään yhteensä kolme design sprinttiä vihreän infrastruktuurin suunnittelun ympärille. Seuraavassa blogitekstissä kerrotaan, millaisia asioita vihreän infrastruktuurin ylläpidossa pitäisi huomioida ja miten ylläpitovaihe voitaisiin ottaa huomioon jo suunnittelussa.
Kirjoittaja on kaupunkimaantieteen maisteriopiskelija, joka tutkii ja arvioi yhteiskehittämisen menetelmiä Fiksu Kalasatama -hankkeessa.
Teksti ja kuvat: Annamaria Rossi