Ratkaisut parkkipaikkojen ja kulkuneuvojen jakamiseen
Kalasatamaan on tavoitteena luoda viisaan liikkumisen testikortteli, jossa kehitetään mallia ajoneuvojen ja parkkipaikkojen jakamiseen. Työkaluja ovat työasiamatkojen toimintatapojen kehittäminen, testialueen yhteiskäyttöautojen käyttäjien ja operaattorien eri yritysten ja asukkaiden sekä yhteiskäyttöauto-operaattorien ja MaaS-palvelutarjoajien välisen ja keskinäisen yhteistyön kehittäminen, yhteiskäyttöautoilun palvelutarjontatason nosto sekä liikkumisen ohjauksen viestintä ja markkinointi. Toimintamallilla edistetään yhteiskäyttöisten autojen yleistymistä erityisesti työasiamatkustamisessa.
Lisätietoja: Kaisa Spilling, kehityspäällikkö
puh. +358 40 744 8831
kaisa.spilling(at)forumvirium.fi
Pysäköintijärjestelmän pilotointi
Hankkeessa pyritään ymmärtämään vaihtoehtoisten mallien, erityisesti ajoneuvojen yhteiskäytön, parkkipaikkojen jakamisen ja MaaS-palveluiden vaikutusta asuinkortteleihin. Teknisessä ratkaisussa huomioidaan parkkipaikkojen saatavuustieto, älykkäät kulunohjaus- ja lukitusjärjestelmät ja integroituminen asuinkiinteistöihin.
Lisätietoja: Kaisa Spilling, kehityspäällikkö
puh. +358 40 744 8831
kaisa.spilling(at)forumvirium.fi
Jatkoa joustotiloille
Vuonna 2018 päättyneessä Joustotilat-hankkeessa luotiin malli joustotilapalvelulle, jolla tilat saadaan omatoimikäyttöön digiratkaisujen avulla. Seuraavaksi joustotilat-mallia viedään erityisesti opetustoimen ja asukkaiden tarpeisiin sekä kehitetään eri järjestelmien yhteensopivuutta joustotilakäyttöön. Hankkeessa luodaan demo joustotilasta, jonka käyttöaste on päiväsaikaan 80 % ja joka toimii mallina fiksusta tilaverkosta alueella, jonka ytimenä on julkinen rakennus. Verkostoa täydentävät asuinkiinteistöt ja liiketilat.
Lue lisää Joustotilat-hankkeesta
Lisätietoja: Maija Bergström, hankekoordinaattori
puh. +358 40 766 1415
maija.bergstrom(at)forumvirium.fi
Itsepalvelukirjasto
Hankkeen tavoitteena on avata Kalasatamaan itsepalvelukirjasto ja pilotoida itsepalvelu- ja etäkirjaston kulunvalvontaa, lainauslaitteistoa sekä lainattavan välineistön säilytystä ja huoltoa. Itsepalvelukirjastoon on myös mahdollista kytkeä muita jakamistalousprojekteja.
Lisätietoja: Maija Bergström, hankekoordinaattori
puh. +358 40 766 1415
maija.bergstrom(at)forumvirium.fi
Plussaenergia-tontinluovutuskilpailu
Plusenergiatalot tuottavat energiaa enemmän kuin kuluttavat. Plussaenergiaominaisuus voidaan sisällyttää tontinluovutusehtoihin ja rakennusten suunnittelukilpailuun. Näin edistetään jo olemassa olevia ratkaisuja, kuten paikallista energiantuotantoa, lähienergiaa ja lämmönkierrätystä. Ratkaisuissa on huomioitava ilmanvaihto, kosteustekninen toimivuus, lämpökuormahuippujen tasaaminen ja energian varastointi. Suunnittelukilpailu voidaan toteuttaa esimerkiksi Verkkosaaren pohjoisosassa. Hanke tukee energialuokituksen ja omavaraisuusasteen ratkaisuja ja uusien ratkaisujen leviämistä.
Lisätietoja: Hannu Asikainen, projektinjohtaja Helsingin kaupunki, Kalasataman aluerakennushanke
hannu.asikainen(at)hel.fi
Taloyhtiöiden energiadatan hyödyntäminen ja uudet palvelut
Kalasataman taloyhtiöt tuottavat avoimen rajapinnan kautta reaaliaikaista energiankulutusdataa, jonka päälle voi synnyttää uusia palveluita kuten energiansäästöpalveluita. Kulutusdatan keruu, tallennus ja jatkojalostus kuten aggregointi vaatii energiadataoperaattorin, joka voi toimia avoimena tai suljettuna kehitys- ja liiketoiminta-alustana. Kalasatamassa syntyvälle energiadatalle ei ole toistaiseksi olemassa palveluoperaattoria, joka takaisi datan turvallisuuden kuluttajille MyDatana ja mahdollistaisi sen jakamisen muille palveluntuottajille.
Lisätietoja: Timo Ruohomäki, projektipäällikkö
puh: +358 45 7840 4640
timo.ruohomaki(at)forumvirium.fi
Kysyntäjoustopilotti
Kalasatama on älykkäiden energiajärjestelmien mallialue, jonka ratkaisut mahdollistavat kysyntäjouston pilotoinnin. Kysyntäjoustolla tasataan sähkön ja lämmön kulutuspiikkejä, jolloin kylmällä ilmalla ei tarvitse käyttää kalleimpia ja saastuttavimpia lämmityslaitoksia. Samalla voidaan vähentää sähkönkulutusta käyttäytymismuutoksella. Pilotin avulla saataisiin markkinakokemusta kysyntäjoustosta ja luotaisiin sille ohjaus- ja hinnoittelumalleja.
Kysyntäjousto ohjaa kuluttajia, taloyhtiöitä ja muita toimijoita sähkön, lämmön ja veden kulutuksen optimointiin sekä määrittelee tai toteuttaa säästö- ja investointikohteita.
Jäteputkijärjestelmläl IMUn jätemäärien analysointi
Kalasataman putkikeräysjärjestelmä IMU kuljettaa taloyhtiöiden roskat putkia pitkin jäteasemalle. IMU myös kerää talouskohtaista tietoa jätteen tuotannosta lajikohtaisesti, mutta dataa ei vielä analysoida säännöllisesti. Kotitalouskohtaisen jätemäärän selvittämiseksi järjestelmään pitäisi integroida punnitus. Korttelikohtaisessa pilotissa voisi tutkia jätedatan näkyväksi tekemisen vaikutusta asukkaiden ja taloyhtiöiden jätekäyttäytymiseen.
Aurinkoenergian edistäminen
Kalasataman kaksisuuntainen älykäs sähköverkko mahdollistaa paikallisen aurinkoenergiantuotannon verkkoon. Muut älyenergiajärjestelmän palvelut, kuten taloteknologia, CIM-rajapinta, Helenin sähkövarasto ja mahdollisuus mini-grid ratkaisuihin pystyvät tukemaan paikallista energiantuotantoa. Helenin palvelumallin avulla rakennuttajia ja taloyhtiöitä voitaisiin auttaa aurinkosähkön käyttöönotossa ja käytössä. Hankkeen avulla olisi mahdollista vauhdittaa aurinkoenergiaratkaisujen käyttöä ja niiiden integroimista muihin älykkäiisiin energiajärjestelmiin.
Lisätietoja: Timo Ruohomäki, projektipäällikkö
puh: +358 45 7840 4640
timo.ruohomaki(at)forumvirium.fi
Integroitujen energiaratkaisujen korttelipilotti
Integroitujen energiaratkaisujen korttelipilotti yhdistää uusiutuvan energian tuotannon, sähkö- ja lämpövarastot sekä V2G kulkuneuvosta sähköverkkoon -ratkaisut korttelitasolla. Integroituun energiajärjestelmään voi kuulua sekä kotitalouksia että yrityksiä. Korttelitaso yhdistää sekä julkiset ja yksityiset maanomistajat. SET-tutkimuksen mukaan kysyntäjousto ja energiaomavaraisuus vaatii kortteli- tai aluetason ratkaisun. Pilotissa voitaisiin tutkia teknistä integrointia sekä energialuokituksen ja -omavaraisuuden mallintamista ja mittaamista.
Raitiovaunuälypysäkit ja kaupunki-info
Miten Kalasataman raitiovaunupysäkit voisivat palvella paremmin kaupunkikokemusta, opastaa kulkijoita ja tarjota tietoa alueesta? Raitiovaunulinjat kulkevat Kalasataman eteläkärjen kautta sekä REDI:in 2020-luvulla. Millainen sisältö toimisi pysäkeillä, ja millaiset digitaaliset ratkaisut ja teknologiat palvelisivat käyttäjiä? Raitiovaunupysäkit voisivat toimia interaktiivisina, paikallisina infohubeina lähiseudun palveluista ja tapahtumista sekä uusien palveluiden kokeilualustoina.
Dronet rakennustyömaiden monitoroinnissa
Miehittämättömien dronejen avulla voidaan toteuttaa valvontaa rakennustyömailla, joita Kalasatamassa on sen koko rakentamisen ajan ja dronejen käyttöä olisi mahdollista kokeilla yhteistyössä rakennusyhtiöiden kanssa. Dronejen kokeileminen rakennustyömaiden monitoroinnissa auttaisi ymmärtämään dronejen hyödyntämisen mahdollisuuksia kaupungeissa laajemminkin sekä tunnistamaan niiden soveltuvuutta myös laajempiin projekteihin tulevaisuudessa.
Lisätietoja: Natalia Reen, projektipäällikkö
puh: +358 50 486 0424
natalia.reen(at)forumvirium.fi
Autonomisten EV-vesikulkuneuvojen pilotit
Osana merellisiä palveluita Helsingin vesireittejä olisi mahdollista monipuolistaa. Autonomiset vesikulkuneuvot tarjoaisivat vesiyhteyksien kehittämiselle päästöttämän vaihtoehdon. Sähkökäyttöisten sekä autonomisten vesikulkuneuvojen infrastruktuuri ja näihin liittyvät palvelut tarjoavat mahdollisuuksia. Pilotoinnin kohteena voisivat olla autonomiset vesikulkuneuvot osana kaupunkiliikkumista samaan tapaan kuin robottibusseja ja kaupunkipyöriä on pilotoitu kaduilla.
Lisätietoja: Roope Ritvos, johtaja, hankevalmistelu
puh: +358 40 466 2161
roope.ritvos(at)forumvirium.fi
Viherkorttelikilpailu
Älykaupunkikehityksessä viherratkaisujen liittäminen eri tavoin kaupunkitilaan ja erilaisiin IoT-järjestelmiin on kasvava trendi. Kaupungit tarvitsevat vihreyttä, ja monet viherratkaisut mahdollistavat myös paikallista ruoantuotantoa. Viherkerroin on osa Helsingin kaupungin viherstrategiaa. Maailmalla vastaavanlaisen suunnittelun mallikaupunkeja ovat muun muassa Singapore ja Kööpenhamina. Helsingissä Kalasatama olisi erinomainen paikka edistää uusien keinojen kokeilemista Helsingin vihertämiseksi.
Lisätietoja: Hannu Asikainen, projektinjohtaja Helsingin kaupunki, Kalasataman aluerakennushanke
hannu.asikainen(at)hel.fi
Talonmies 4.0
Kalasataman asukaskyselyissä on noussut esiin toive talonmiehestä. Tarvitaan uusi malli talonmiehelle, joka osaa huoltaa älykaupunkia. Kyselyjen perusteella tarvetta on sosiaaliselle talonmiehellle, joka toimisi alueella eräänlaisena yhteisökoordinaattorina. Esimerkiksi Kalasataman Setlementtiasunnoissa toimii yhteisökoordinaattori, joka auttaa yhteisöllisessä asumisessa, taloyhtiön asioissa ja viestinnässä. Kalasatamassa voitaisiin pilotoida alueellista talonmiestä yli kiinteistö- ja omistusrajojen.
Ruoka 4.0
Ruokaan liittyvät palvelut kiinnostavat kalasatamalaisia ja monia yrittäjiä. Kalasataman Senoritalossa valmistetaan ruokaa ja syödään yhteisöllisesti. Nopeiden kokeilujen ohjelmassa kokeiltiin Foller-palvelua, joka pyrkii ruokahävikin pienentämiseen. Myös Kalasatama Wellbeing -kokeiluohjelmassa on mukana ravintoon liittyviä palveluja. Teurastamon alueella on aktiivista ruokakulttuuria. Kuinka saada aktivisteja, asukkaita ja yrityksiä luomaan uudenlaisia ruokaan, syömiseen, viljelyyn tai kokkaamiseen liittyviä palveluita ja kokeilemaan niitä Kalasatamassa?
Jakamistalouden kokeilualusta Teurastamon Kupla
Teurastamon alueelle on suunnitteltu Kupla-kokeilualustaa, jossa olisi helppo toteuttaa lyhyt ja pidempikestoisia jakamis- ja kiertotalousprojekteja sekä tehdä jakamistaloutta tunnetuksi. Kupla olisi yrityksille, tutkijoille ja muille kaupunkikehittäjille paikka kehittää yhteisiä projekteja. Kaupunkilaisille alusta tarjoaisi näyteikkunan kestävän arjen palveluihin ja tukea projekteille. Alusta tarjoaisi toimijoille tilan, yhteisömanagerin ja kokeilupalvelun.
Rinnakkaisvaluuttakokeilu
Kalasataman ja Teurastamon alue voisi toimia alustana rinnakkaisvaluutan kokeilulle. Ehdotetuissa toimintamalleissa rinnakkaisvaluutta tekisi kaikenlaisen paikallisen vaihdon näkyväksi ja verottajan tietoon. Vaihtoehtoinen valuutta toisi sosiaalisen käyttöarvon ja ekologisten arvot perinteisen rahatalouden arvonmuodostuksen rinnalle. Paikallis- ja yhteisörahakokeilut voidaan nähdä paikalliskulttuuriin rikastajina.
Lisätietoja: Pekka Nikander, professori, Aalto-yliopisto
pekka.nikander(at)aalto.fi