Forum Virium Helsinki tutustui toukokuussa yhdessä Helsingin kaupungin edustajien kanssa Kööpenhaminaan Smart City -näkökulmasta. Matkan tavoitteena oli löytää Helsingin kannalta hyödyllisiä kontakteja ja benchmark-kohteita erityisesti Kalasataman alueen kehittämistä ajatellen. Kööpenhamina oli valittu matkakohteeksi siksi, että sitä pidetään yleisesti yhtenä maailman johtavista älykaupungeista muun muassa ympäristötavoitteita tai kaupungin elävyyttä mitattaessa. Myös Kööpenhaminan strateginen tavoite olla ”maailman paras pyöräilykaupunki” houkutteli tutustumaan kaupunkiin.
Käyttäjälähtöistä kaupunkisuunnittelua avointa dataa hyödyntäen
Kööpenhaminan kaupungin Smart City -asiantuntijat, digitalisaation ja avoimen datan parissa työskentelevät Henrik Aagraard Sorensenin ja Kim Spiegelberg Stelzer, valottivat Kööpenhaminan kaupungin intressejä ja tavoitteita älykkään kaupungin näkökulmasta. Toimintaa alleviivaa käyttäjälähtöisyys eli palveluita pyritään luomaan aitojen tarpeiden pohjalta. Kaupunkilaisia osallistetaan myös suunnittelutyöhän ja esimerkiksi Hackathonissa on kehitetty sovellus, joka kertoo ruuhkaisimmat parkkialueet. Myös rekoille ja linja-autoille on tehty sovelluksia, jotka informoivat kuljettajia, millä nopeudella pitää ajaa, jotta pääsee ajamaan seuraavista liikennevaloista pysähtymättä (Compass4D).
Kaupungin linjaukset ovat vaikuttaneet siihen, että Kööpenhaminasta on tullut maailman pyöräily-ystävällisin suurkaupunki. Tällä hetkellä peräti 45 % kööpenhaminalaisista taittaa työmatkansa polkupyörän satulassa. Pyöräilyä tuetaankin monin eri tavoin, esimerkiksi Kööpenhaminan lisäntuloväylille ollaan rakentamassa 25h/km ”express”-pyöräteitä tavallisten rinnalle. Pyöräilyyn kannustetaan myös tarjoamalla sähköpumppuja, pyöräilijöille suunniteltuja vinoja roskakoreja ja optimoituja liikennevaloja. Paitsi ruuhkaiset pyöräreitit niin myös pyörien parkkeeraus tuovat haasteita kaupunkisuunnitteluun. Kööpenhaminassa onkin pakollista rakentaa pyöräparkit toimistotalojen yhteyteen ja käytössä on lisäksi yleisiä pyöräparkkeja.
Kööpenhamina pyöräilijöiden silmin
Kööpenhaminassa seitsemän kilometrin säteellä suurin osa matkoista tehdään pyörällä ja vain 5 % kantakaupunkilaisista edes omistaa auton. Pääsimme pyöräilyaktivisti Mikael Colville-Andersen johdolla testaamaan maailman pyöräiltypääkaupungiksi nimetyn Kööpenhaminan liikennekäytäntöjä ja kuulimme samalla, mitä konkreettisia toimia kaupunki on tehnyt pyöräilyn lisäämiseksi.
Colville-Andersenin mukaan pyöräilyä edistää parhaiten sen tekeminen nopeimmaksi ja sujuvammaksi liikkumismuodoksi kaupungissa. Ympäristösyyt sen sijaan jäävät taka-alle, – yllättäen vain 1 % kööpenhaminalaisista pyöräilee ympäristöä säästääkseen. Kööpenhaminassa hyödynnetään Desire lines -konseptia, jonka mukaan kaupunkitilaa pitäisi rakentaa ihmisten luontaisien kulkureittien mukaan. Ihmiset eivät mieluusti riko liikennesääntöjä, mutta mikäli kaupunki ei rakenna käyttäjien tarpeita tukevaa pyörätieverkostoa, pyöräilijöille ei juuri jää vaihtoehtoja.
Kööpenhamina on tuonut pyöräilijöille myös arjen luksusta, sillä pyöräilijöitä hemmotellaan muun muassa risteyksissä olevilla levähdystangoilla, joiden ansiosta ei tarvitse nousta satulasta valojen vaihtumista odottamaan ja liikkeelle lähtö on ripeää. Leveillä pyöräteillä on tilaa keskustella vierustoverin kanssa samalla kuin kiireisemmät pyöräilijät ohittavat kolmatta kaistaa.
Kestävän kehityksen rakentamista Nordhavnissa
Rambollin konsultti Lars Ostenfeld Riemannin vei meidät kiertoajelulle Nodhavenin alueelle, joka on yksi pohjoismaiden laajimpia kestävän kehityksen aluerakennusprojekteja. Kööpenhaminan kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Nordhavnin alueesta kestävän kaupunkisuunnittelun esimerkki. Nordhavniin rakennetaan asunnot yli 40 000 asukkaalle ja sinne on kaavailtu noin 20 000 työpaikkaa vuoteen 20150 mennessä. Visiona on luoda hiilineutraali ja vihreä älykkään asumisen mallialue, joka on suunniteltu jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen ehdoilla. Kaikessa rakentamisessa pyritään hyödyntämään ihmisen kokoisia ratkaisua eli ”human scale”-periaatetta.
Nordhavnissa pääasiallisiksi liikenneväyliksi on suunniteltu nostettu metroraide ja pyöräilyverkosto. Pyörätien päällä kulkeva metroraide helpottaa ympärivuotista pyöräilyä. Autot sen sijaan ohjataan ”kiertoteille”, jotta pyöräilyn ja joukkoliikenteen pariin saadaan ohjattua mahdollisimman paljon ihmisiä.
Kotiin viemisinä matkalta tarttui hyviä kontakteja, erinomaisia benchmark-esimerkkejä sekä muutama vastavierailu. Esimerkiksi Helsingin ja Kööpenhaminan kaupungit tiivistävät yhteistyötään erityisesti liikennedatan markkinapaikka-konseptin osalta. Lisäksi Kööpenhaminan kaikkea kaupunkisuunnittelua alleviivaava ihmislähtöisyys antoi ajatuksia siihen, miten myös helsinkiläisten arki voitaisiin saada toimivammaksi hyvinkin pienillä innovaatioilla – erityisesti pyöräilijöiden näkökulmasta.