Kalasataman tavoitteena on toimia Helsingin ilmastotavoitteiden mallialueena. Kalasatamassa panostetaan kestävään kehitykseen, energiakäyttäytymiseen ja jätteiden hyötykäyttöön. Yksi erikoisuuksista on jätteiden putki-imujärjestelmä, Kalasataman IMU, joka on käytössä koko alueella.
Kalasataman IMU mahdollistaa sen, että jäteautojen ei tarvitse kulkea alueella ollenkaan. Pihoissa on luukut, joihin asukas vie jätteet. Roskat imetään jäteasemalle maanalaisia putkia pitkin. Sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki imetään lajeittain kuljetusputkeen automaattisesti ja vauhdikkaasti kuin pölynimurilla, 70 km/h nopeudella.
Älykkään putkikeräysjärjestelmän ansiosta asukkaat säästyvät hajuhaitoilta ja pullottavilta roska-astioilta. Jätteiden putkikeräysjärjestelmä poistaa hajuhaitat ja pullottavat roska-astiat Jäteveden käsittelyssä syntyvää lämpöä puolestaan voidaan hyödyntää asuntojen lämmityksessä.
Älyroskikset Kalasatamassa
Toinen Kalasataman erikoisuus ovat älykkäät roskikset. Sensorit seuraavat roska-astioiden täyttöastetta, kertovat koska astiat pitää tyhjentää ja ilmoittavat mahdollisista käyttöhäiriöistä. Tekniikka tarjoaa mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti roska-astioiden täyttöastetta, jolloin astiat ehditään tyhjentää ennen kuin ne tulevat liian täyteen.
Osana Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmaa Kalasataman alueen taloyhtiöissä haettiin kokemuksia näiden älykkäiden roska-astioiden käytöstä ja siitä, miten dataa voi hyödyntää parantamaan asukasviihtyvyyttä.
Lisäksi testattiin palautejärjestelmää, jonka avulla asukkaat saivat antaa kännykällään palautetta roskisten ja kalusteiden kunnosta. QR/NFC-tägejä oli kiinnitetty pihakalusteisiin, roska-astioihin, putki-imun syöttöpisteisiin, leikkitelineisiin ja valaisimiin. Palaute välitettiin suoraan huoltoyhtiölle tai imujäteyhtiölle, suoraan oikeaan osoitteeseen.
Jäte- ja energiadata käyttöön
Kalasataman IMU, älyroskiset ja alueen muut älykkäät palvelut keräävät monenmoista dataa kohteistaan ja käyttäjistään. Tämä data on mielenkiintoista ja sitä voisi hyödyntää monella tavalla, jos se olisi helpommin hyödynnettävissä. Esimerkiksi putkikeräysjärjestelmä kerää dataa sekä syöttöpisteellä (esim luukkujen avaaminen, avausten määrä) että koontiasemalla (esim. jätekonttien irroitusaika).
Tähän mennessä jätedataa ei ole kuitenkaan voitu avata ulkopuolisten käyttöön, koska se nähdään henkilötietona. Data voitaisiin kuitenkin saada asukkaiden hyötykäyttöön, jos heillä olisi mahdollisuus itse valita, myöntävätkö he luvan datan hyödyntämiseen vai eivät. Datan pohjalta voisi kehittää esimerkiksi sovelluksen, joka seuraa kuka perheessä vie roskat useimmin – ja vaikkapa laskea lapsille viikkorahan tähän perustuen.
MyData2016-seminaarin osana Kalasataman energiadataa tarjottiin ensimmäistä kertaa kehittäjien käyttöön, asukkaat olivat antaneet tiedon jakamiseen erikseen luvan. Mydata2016-tapahtuman aiheena oli ihmiskeskeinen henkilötiedon hallinta.
Kokeilussa ruoan hävikkiä vähentävä Foller
(c) Jussi Hellsten / VisitHelsinki
Ruoan hävikkiä vähentävä Foller kokeili keväällä 2016 palveluaan Kalasataman kotitalouksissa. Mukana oli kymmenkunta testaajaa, jotka kokeilivat, auttaako Foller vähentämään kotona roskiin menevän ruoan määrää. Foller muistutti jääkaapissa olevien ruokien vanhentumisesta, tarjosi ostosvinkkejä sekä ehdotuksia, mitä tuotteesta voisi kokata. Facebook-ryhmässä oli mahdollista jakaa ylijäänyttä ruokaa muiden kokeilijoiden kanssa.
Kokeilu tehtiin osana Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Kokeilu antoi Follerille arvokasta oppia palvelun käytöstä kotitalouksissa ja palvelun kehitys jatkuu. Ruoan vanhenemisen seuranta hyödyttää myös kahviloita ja kauppiaita, jotka voivat hyödyntää Folleria elintarvikkeiden myynnin ja käytön tehostamiseen, esimerkiksi vanhenevien tuotteiden ale-hinnoittelun automatisointiin. Palvelu pohjautuu sensoreihin, IoT-teknologiaan ja sähköisiin tunnisteisiin kuten esimerkiksi RFID. Kun tuotteet saadaan myytyä tehokkaammin tuoreina, ruokahävikki vähenee.
Sähköautot: lataa ja jaa
Sähköauto on hiljainen, ympäristöä vähemmän kuormittava ja käyttökustannuksiltaan edullinen vaihtoehto perinteiselle polttomoottoriautolle. Kalasatamasta löytyy sähköautojen latauspiste Teurastamolta, Ekorentin piste toteutettiin joukkorahoituksella. Yhteisöllinen Setlementtitalo on hankkinut kaksi sähköautoa, jotka ovat asukkaiden yhteiskäytössä, vuokraus edulliseen hintaan.
Hiilineutraali Korkeasaari
Korkeasaaressa vierailee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä, erityisesti lapsiperheitä. Tavoitteena on muuttaa Korkeasaari hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Periaatteena on, että päästöjä vähennetään paikan päällä mahdollisimman paljon vähentämällä energiankulutusta ja siirtymällä uusiutuvaan energiaan.
Kesällä 2016 avatun Isoisänsillan myötä Korkeasaari kytkeytyy yhä tiiviimmin osaksi Kalasataman uutta kaupunginosaa, jossa painotetaan älykkäitä ratkaisuja ja arjen sujuvoittamista.
Mustikkamaan syötävä puisto
Mustikkamaan syötävä puisto on kaikille kaupunkilaisille avoin puutarha. Se tarjoaa hedelmiä, sieniä ja marjoja kantakaupungin herkkusuiden vapaasti kerättäväksi.
Yhdessä oululaisen SenCity-hankkeen kanssa Kalasatamaan suunnitellaan myös älykästä valaistusta. Mustikkamaalla älykäs valaistus voisi johdattaa kävijät herkuttelemaan syötävään puistoon.