Fiksu Kalasatama co-creation
Elwedo kokeilee Kalasatamassa, miten edistetään asukkaiden ja taloyhtiöiden tietoisuutta aurinkosähkön tuomista mahdollisuuksista. Elwedon kokeilua täydentävä yhteiskehitystyöpaja järjestettiin kesäkuun aurinkoisena iltapäivänä. Tilaisuuteen osallistui niin tutkijoita, suurten energiayritysten edustajia kuin joukkorahoituspalvelun ja tuoreiden start-upien väkeäkin.
Taloyhtiöissä on potentiaalia tuottaa merkittävä osa maan energiantuotannosta, arvioi FinSolar-hankkeen Karoliina Auvinen.
Suomi ei häviä Saksalle aurinkoenergiapotentiaalissa
Työpajan aluksi kuultiin Karoliina Auvista Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeesta. Auvinen kertoi, miten aurinkosähkö etenee Suomessa. Yhä luullaan, että Suomi ei olisi aurinkoenergialle suotuisaa aluetta – kuitenkin erityisesti Etelä-Suomi ja läntiset rannikkoalueet ovat yhtä sopivia aurinkoenergialle kuin muutkin pohjoisen Euroopan alueet. Viileä ilmasto itse asiassa parantaa aurinkosähköjärjestelmien hyötysuhdetta. Aurinkosähkön tuotanto Suomessa on viisinkertaistunut vuosina 2014-2016. Suomen ja Pohjois-Saksan aurinkoenergiapotentiaali on sama, mutta Saksassa aurinkoenergiaa tuotetaan 7000 kertaa enemmän. Suomella on siis vielä paljon kasvunvaraa.
Taloyhtiöille ei tällä hetkellä ole tarjolla juuri tukia, vaan ne ovat tästä näkökulmasta heikommassa asemassa kuin energia-alan yritykset. Lisäksi pienet järjestelmät ovat suhteessa kalliimpia kuin suuret, joten ryhtyminen lähienergian tuottajaksi vaatii vielä kohtalaista investointia. Haastetta taloyhtiöille aiheuttavat esimerkiksi energian mittaamiseen liittyvän sääntelyn rajoitteet. Jotta taloyhtiöiden kynnystä ryhtyä tuottamaan aurinkoenergiaa saataisiin madallettua, Aalto-yliopiston FinSolar -hankkeessa on kokeiltu kehittää taloyhtiöille toimivaa ja helppoa tapaa jakaa energiankäytöstä koituvat hyödyt ja kulut oikeudenmukaisesti (http://www.finsolar.net/aurinkosahkoa-taloyhtioihin-mahdollistaako-lait-hyvityslaskentamallin/).
Mikä sitten on taloyhtiöiden aurinkosähkön markkinapotentiaali ja mikä niiden osuus maan energiantuotannosta voisi olla? Talon sähkönkulutuksesta arviolta 10-20% voisi olla mahdollista kattaa itse tuotetulla aurinkosähköllä. Tällä hetkellä varastointimahdollisuuksien puute rajoittaa potentiaalin hyödyntämistä, mutta siihen povataan lähivuosina yhä parempia ratkaisuja.
Sähköntuotanto näkyväksi ja yhteisölliseksi
Aiemmin energiajärjestelmät suunniteltiin suuresti, ja vain energian kuluttaminen oli keskiössä. Nyt tarjolla on pienen mittakaavan teknologioita, jotka tuovat sähköntuotannon lähelle ihmistä, Antti Honka Elwedosta kertoo.
Elwedo on alusta, joka saa ihmiset välittämään ja toimimaan – tekemään valintoja ilmastoystävällisesti. Tulevaisuudessa energia tulee lähelle ihmistä, olemme palaamassa paikalliseen energiantuotantoon. Keinoina Elwedolla on visualisoida dataa ja tehdä sitä hyödyntävä yhteisö näkyväksi sekä lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Näitä keinoja kokeiltiin Kalasataman pilotissa kahdessa taloyhtiössä: Fiskarissa ja Fregatissa, joissa sähkön kulutustieto kertyy taloyhtiön serverille ABB:n rajapinnan kautta. Kokeilussa asukkaan reaaliaikainen kulutusdata on tehty kuluttajille näkyväksi ja sen päälle visualisoitu paikallisesta aurinkovoimalasta tuotantodataa.
Elwedon kokeilussa rajapinta reaaliaikaiseen asuntokohtaiseen kulutusdataan avattiin kolmannelle osapuolelle ensimmäistä kertaa. Tätä varten ABB loi asuntokohtaisen CIM-rajapinnan. Kokeiluun osallistuneet asukkaat antoivat luvan asuntokohtaisen energiadatan siirtämiseen Elwedon palveluun, joka visualisoi kulutustietoa. Viime vuonna energiadataa oli hyödynnetty visualisointeja varten, mutta vain historiatietona. Kun rajapinta saatiin auki oli reaaliaikainen oma data hyödynnettävissä kuluttajien luvalla!
Omaa dataa: Reaaliaikainen asuntokohtainen energiadata käyttöön
Tiedosta helposti ymmärrettävää ja energiasta motivoivaa
Rajapintojen avaamisessa on arvoa ja potentiaali, mutta kenelle ja miten arvo realisoituu kaipaa vielä uusia malleja. Seuraavaksi Elwedo suuntaa hakemaan tuoreita oppeja Saksasta ja Hollannista, sekä tekee erilaisia markkinointikokeiluja.
Elwedon kokeilu Kalasatamassa luotaa paikallisen energiantuotannon mahdollisuuksia
Sähkön käyttöä määrittää keskeisesti ostetun laitteen teho ja sen käyttöön käytetty aika. Uuden sähköä tarvitsevan laitteen ostopäätöksen jälkeen sen käyttämällä energialla ei tyypillisesti enää vaivata päätä, vaan laitetta käytetään tarpeen ja halun mukaan. Mikä sitten motivoisi kuluttajaa vähentämään käyttämänsä energian määrää? Tilaisuuden osallistujat nostivat esille, miten rahan säästö ja laitteiden käytön optimointi motivoivat kuluttajaa vähentämään energiankulutustaan. Entä voisiko sovelluksen avulla lisätä oman elämän ja talouden hallintaa? Potentiaalia nähtiin myös hälytyksissä, jotka kuluttaja saisi energiankulutuksen poikkeuksista.
Työpajassa keskusteltiin kuluttajien roolista aurinkoenergian tuotannossa ja investoinneissa. Tutkimustulokset käyttäytymisen ohjauksen vaikutuksesta energiankulutukseen eivät lupaa suuria muutoksia – suurin merkitys on energianlähteen valinnalla. Taloyhtiöt nähtiin haastavina yhteistyökumppaneina niiden hitaan päätöksentekojärjestelmän takia. Monimutkaisista asioista on myös vaikea viestiä niin, että hyöty tulisi ymmärrettäväksi jokaiselle asukkaalle. Ilman selkeästi havaittavaa hyötyä ja arvoa yhtiökokoukselta ei saada valtuutusta esimerkiksi investointipäätökselle aurinkoenergiaan. Myös joukkorahoituksessa on havaittu, miten pienikin transaktio sitouttaa maksajan tuotteeseen tai palveluun.
Aurinkopaneelit parantavat kiinteistön arvoa, ja lähituotantoon liittyy myös paljon positiivisia mielikuvia. Uusien markkinointikeinojen löytäminen aurinkoenergialle onkin keskeistä. Energiamurrosta ei kuitenkaan yksin kuluttajien johdolla saada aikaan, vaan myös verotuksella ja regulaatiolla on vahva ohjaava voima.
Datasta lähienergian ajuri?
Työpajassa pohdittiin kuluttajien roolia aurinkoenergian tuotannossa
Työpajassa pohdittiin, miten voidaan tukea lähienergian tuotantoa? Keinona tunnistettiin mahdollisuudet vaikuttaa markkinaan regulaation kautta esim. lainsäädäntö, sähkönsiirtoveron poisto lähituotannosta ja investointituet taloyhtiöille. Keinoja ovat myös uusien liiketoimintaympäristöjen luonti ja kannustaminen. Vaikuttajina ovat valtiovallan ohella esim. ilmastoaktiivit ja taloyhtiöaktiivit. Työpajassa pohdittiin, mikä on lähienergian mittakaava? Onko se tontti vai kilometri? Lähienergian tuotannon uudet palvelut ja liiketoimintamallit edellyttävät paremmin tuotteistettua tarjoomaa, joka avautuu kuluttajille. Myös energiataloudessa on tarvetta palvelumuotoiluun osana energiayhtiöiden palvelunkehitystä.
Jotta siirtymä uusiin palveluihin saadaan aikaan, tarvitaan lakimuutosten veturi. Poikkeuskokeilut voivat toimia siirtymäareenoina, jotka vievät asiaa eteenpäin. Muutokset kuitenkin vaativat kokeilujen lisäksi kokoavan toimijan. Hyödyt tulee jakaa eri tahojen kesken.
Keskeinen ajuri muutokselle on data: Taloyhtiöiden energiankulutusdatan tulee olla saatavilla, joko avoimena datana tai datamarkkinoilta hankittavissa. Datasta tulee myös tehdä helposti luettavaa ja ymmärrettävää, esimerkiksi 3D-kartalla visualisoimalla.