Kalasatama fiksujen kaupunkien kärkijoukossa

Tulevaisuutta hakkeroimassa

Älykkäät kaupungit yhdistävät innovatiiviset energia-, liikenne- ja jätehuoltoratkaisut virtaviivaiseksi superkonseptiksi. Esineiden internetin aikakaudella vain taivas on rajana fiksujen urbaanien yhteisöjen kehitykselle. Kansainvälinen gururaati – Boyd Cohen, Joe Pine, Esteve Almirall ja Alf Rehn – ruotivat Smart City -ilmiötä.

Professori Boyd Cohen on maailmanlaajuisesti kenties arvostetuin Smart City -asiantuntija, joka on aktiivisesti tutkinut aihepiiriä vuodesta 2011. Cohen erottaa Smart City -kehityskulussa kolme eri vaihetta. Ensimmäinen vaihe on teknologiapainotteinen, mikä tarkoittaa teknologisten innovaatioiden veturivastuuta kaupunkien kehityksessä. Pian kaupungit kuitenkin tajuavat, että teknologia on enemmänkin kelpo työkalu kuin kestovastaus joka pulmaan. Uudessa mallissa (Smart City 2.0) teknologia toimii mahdollistajana ja kaupungit itse asettuvat kuskin paikalle.

Viime aikoina Cohen on kuitenkin huomannut, että kaupungeilla on kunnianhimoa mennä vielä pitemmälle. Kasvavan todistusaineiston perusteella Smart City 3.0 on jo enemmän kuin nupullaan; johtavat älykkäät kaupungit ottavat nyt kilpaa käyttöön ”co-creation”-malleja, jotka vannovat uudenlaisen yhteisöllisyyden nimeen.

“Suurin yksittäinen muutos viime aikoina on siirtymä ylhäältä annetuista, teknologiaan perustuvista lähestymistavoista kohti mallia, jossa kansalaiset ja yrittäjät luovat ja tekevät asioita yhdessä”, Cohen toteaa ja lisää, että sharing cities -liike on vahvin näyttö tästä murroksesta.

Visit Helsinki / Jussi Hellsten

Visit Helsinki / Jussi Hellsten

Smart Cocktail

Boyd Cohenin mukaan Smart Cityn kakkos- ja kolmosversion hybridi voisi olla toimivin tapa edetä tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunkien päättäjien pitää – yhä edelleen – johtaa muutosta näyttämällä esimerkkiä: digitaalista infraa tulee vahvistaa edelleen, byrokratia kesyttää mobiiliksi ja joustavaksi ja koko IoT-potentiaali päästää valloilleen. Kaikki tämä on kuitenkin vasta alkua, professori toteaa.

Cohenin mukaan kaupunkien tulee viimeistään nyt tarrata kansalaisten “innovatiiviseen kapasiteettiin” kaksin käsin. Nämä urbaanin käyttöliittymän loppukäyttäjät nimittäin huomaavat systeemin bugit paljon virkamiehiä nopeammin. Kansalaiset voivat myös tehdä työtä yhteisessä rintamassa ongelmien ratkaisemiseksi ja usein vielä varsin nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Cohenin ydinviesti kaikille älykkäille kaupungeille on tämä: kansalaisia ei saa kohdella palvelujen vastaanottajina (tai edes nykymantran mukaan ”asiakkaina”) vaan heitä on kohdeltava täysiveroisina co-creation-partnereina.

Löytyykö älliä?

Boyd Cohen on jo jonkin aikaa tähynnyt pohjoiseen vastauksia etsiessään. Kun Cohen listasi maailman älykkäimmät kaupungit Fast Company -lehdessä vuonna 2015, Helsinki hyppäsi ykköspallille tutkimuksessa, jossa oli käytössä kaikkiaan 62 indikaattoria. Tähän älykisaan kuitenkin osallistui määräaikaan mennessä vain 11 kaupunkia, mutta toisaalta: Helsinki jätti kilvassa taakseen sellaiset smart-pioneerit kuin Kööpenhamina, Barcelona ja Singapore, joten ihan mitättömästä saavutuksesta ei ole kysymys.

Cohenin mukaan Helsingin vahvuus on perusvarma suoritus eri osa-alueilla, mutta kaupungin erityinen valttikortti on “Smart Government”. Kaupunki esimerkiksi vie avoimen datan vallankumousta väkivahvasti eteenpäin: tähän mennessä on avattu jo yli 1 200 tietovarantoa yksilöiden, yritysten ja yhteisön hyödynnettäviksi.

Helsingin kaupunki myös tekee aktiivisesti yhteistyötä ohjelmistokehittäjien kanssa ja vaikkapa hackathoneista on tullut uusi tapa ravistella luutuneita organisaatioita ja nuutuneita toimintatapoja.

Kalasatama lähdössä lentoon

Tulevaisuuden fiksuista yhteisöistä puhuttaessa Cohen mainitsee erikseen Kalasataman. Kansallisen Älykkäät kaupungit -pilotin veturi kerää kehut gurultakin: Fiksu Kalasatama yhdistää uusiutuvaa energiaa, Smart Grid -teknologiaa ja Smart Traffic -liikenneratkaisuja sangen vetovoimaiseksi paketiksi.

“Globaalisti on nähtävissä trendi, jossa eri kaupunkien keskeisiä alueita muokataan nyt vahvasti uusiksi – ja Kalasatama on hyvä esimerkki tästä”, toteaa Cohen.

Tutkijan mukaan Kalasataman menestystarinalle on jo olemassa valmis käsikirjoitus: entinen satama-alue – joka yhdistää merellisen sijainnin ja loistavat liikenneyhteydet – voi kehittyä todelliseksi waterfront-asumisen timantiksi.

Elämystalouden etujoukoissa

Jussi Hellsten, Visit Helsinki

Jussi Hellsten, Visit Helsinki

Toinen Kalasatamaa fanittava kansainvälinen guru on Joe Pine, paradigmoja ravistelleen The Experience Economy -teoksen toinen kirjoittaja. Pinen mukaan idea Kalasatamasta co-creation-alustana ja Living Lab -pioneerina voi kantaa pitkälle. Pine on myös innoissaan Kalasataman ”brändilupauksesta” tuoda joka päivään yksi tunti lisää aikaa:

”Tämän päivän maailmassa, jossa ajasta on jatkuva pula, tavoite on aivan olennainen. Resurssiviisaasti toimimalla asukkaat voivat ’säästää’ tunnin päivittäin”, Pine hehkuttaa.

Pine katsoo, että Smart City -teesit ovat varsin hyvin linjassa myös erään hänen toisen kirjansa (Mass Customization) kanssa. ”Älykkäiden kaupunkien esiinmarssissa on paljolti kysymys kaupungin resurssien joukkokustomoinnista kansalaisia palvelemaan ja arvoa tuottamaan. Kun asukkaat osallistetaan, myös kaupunki saa enemmän.”

Arvo eka, arvo vika

Cohenin tapaan Pinekaan ei usko teknologian kaikkivoipaisuuteen. Hänen näkemyksensä mukaan koko Smart City -liike on toki kerännyt kierroksia teknoharppausten ansiosta – kun vaikkapa sensoreja voidaan asentaa joka paikkaan, pystymme keräämään ja käyttämään tietoa paljon kattavammin. Mutta teknologia ei kuitenkaan ole se ykkösjuttu:

“Ensinnäkin kysymys on arvosta. Kansalaisille tulee tarjota pääsy ei ainoastaan kaupungin fyysisten ja digitaalisten resurssien luo, vaan myös palveluiden, elämysten – ja tämä on se kaikkein arvokkain osa tarjoamaa – todellisten transformaatioiden luo”, linjaa Pine.

“Toisekseen, Smart City vaatii organisointikykyä. Kaupunkien tulee katsoa hierarkisia massatuotantomalleja kauemmas – ja myös laatukeskeisiä, jatkuvaa kehittämistä korostavia malleja pidemmälle – ja omaksua yksilökeskeisiä malleja, jotka on ankkuroitu joukkokustomointiin.”

Kolmas asia Joe Pinen listalla on hallinto – perinteiset hallintomallit eivät enää kanna, vaan hallinnoitsijoiden on nyt määriteltävä ja luotava uudelleen arvo, organisaatio ja lopulta myös itse se tapa, jolla ihmisiä hallinnoidaan. Pinen mukaan arvon, organisaation ja hallinnon on noustava uudelle tasolle, ennen kuin teknomoottoreista saadaan sanottavasti hyötyä.

Ei mikään piirinmestaruuskisa

Esteve Almirall vetää Center for Innovation in Cities -keskusta ESADE-liiketalousinstituutissa Barcelonassa. Almirall katsoo, että Suomi ja Skandinavia ovat fiksun vallankumouksen eturivissä.

“Se pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on globaali liike, ei paikallinen”, hän huomauttaa. Kalasataman Almirall tuntee vain ohimennen, mutta Helsingin progressiiviset Open Data -linjaukset saavat häneltä kiitosta: tällä saralla kaupunki on ottanut rohkeasti etunojaa ja muut tulevat perässä.”

Almirall on tutkimustyönsä kautta identifioinut lukuisia Smart City -trendejä, jotka sopivat Kalasataman pirtaan erittäin mallikkaasti. Tämän(kin) listan kärjessä ovat jakamistalous ja osallistaminen. Almirall huomauttaa, että laiskat resurssit otetaan nyt laajasti käyttöön aivan eri tavalla kuin ennen ja ihmiset haluavat osaksi jotain itseään suurempaa.

“Samaan tapaan kuin teknologia on tuonut kokonaisille uusille ihmisjoukoille pääsyn markkinoille, se on myös mahdollistanut joukko-osallistamisen ja joukkokonsultaation.” Almirall heittää, että koska läntisen maailman poliittiset järjestelmät ovat jo yli 300 vuotta vanhoja, jonkinlainen päivitys olisi varmasti jo paikallaan.

Pintaa syvemmälle

Professori Alf Rehn liittyy kansainvälisten kollegojensa kuoroon: hänenkin mukaansa ”Suomi-smart” voi kehittyä maailmanluokan jutuksi. Ankkurina toimii olemassaoleva, urbaanintehokas infrastruktuuri ja monipuolinen digiosaaminen, mutta Rehn kehottaa katsomaan pintaa syvemmälle:

“Täytyy pitää mielessä, että Smart City ei synny sillä, että otetaan toimiva infra ja laitetaan digitaalinen kuorrutus siihen päälle. Todellinen Smart City -ajattelu vaatii syvällisempää sitoutumista.”

Rehnin mukaan Kalasatama on mielenkiintoinen kokeilu monessakin mielessä. ”Parasta projektissa on se, että se hyödyntää konkreettisia mittareita tulosten saavuttamiseksi – ja on samalla keskitetty, kontrolloitu tapa edistää Smart City -ideologiaa.”

Odota odottamatonta

Samalla kun Smart City -liike kiihdyttää edelleen, Alf Rehn – joka tuntuu löytävän poikkeuksellisen tulokulman lähes aiheeseen kuin aiheeseen – kaipailee smart-areenalle jo jotain todella ällikällä lyövää.

“Tämä voisi tarkoittaa yrityksiä ja yhteisöjä, jotka luovat jotain ennennäkemätöntä älykkäitä rajapintoja hyödyntäen – tai nuoria, jotka oppivat hakkeroimaan älykästä tilaa.”

Meidän on uudeksi luotava maa – eli hakkerille töitä tarjolla?

Teksti: Sami Anteroinen

Comments are closed