Vihreän infrastruktuurin yhteiskehittäminen: Viisi asiaa, jotka opimme Virtuaalivehreän design sprinteissä

Kahdeksan kuukauden mittaisessa Virtuaalivehreä-hankkeessa yhteiskehitettiin kaupunkisuunnittelijoiden ja yritysten kanssa ratkaisuja ja toimintamallia siihen, miten vihreä infrastruktuuri voitaisiin paremmin huomioida suunnittelussa. Yhteiskehittämisessä kokeiltiin muotoiluajatteluun perustuvaa design sprint -prosessia, jossa eri alan asiantuntijat kokoontuivat yhdessä pohtimaan vihreän infrastruktuurin suunnitteluun liittyviä ongelmia ja ratkaisuja kaksipäiväisiin tapahtumiin.

Vihreä infrastruktuuri on tutkitusti monitoiminnallinen ja kompleksinen kokonaisuus, jolla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluiden tilaa kaupungeissa. Juuri moniulotteisuutensa vuoksi vihreän infran ratkaisujen onnistunut suunnittelu ja toimeenpano vaativat monialaista ja tiivistä yhteistyötä eri sektoreiden ja toimialojen välillä. Näiden asioiden merkitys myös korostui jokaisen Virtuaalivehreän design sprintin myötä. 

Miten design sprinteissä edistettiin vihreän infrastruktuurin suunnittelua? Käy lukemassa aiemmat tekstit täältä:

1. Design sprint: Digitaalisia työkaluja ja kaupunkisuunnittelua

2. Design sprint: Vihreä infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö

3. Design sprint: Vihreän infrastruktuurin ylläpito

 

Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan strategisesti suunniteltua viheralueiden verkostoa, johon kuuluvat sekä luonnontilaiset että rakennetut viherrakenteet. Vihreä infrastruktuurista puhuttaessa tarkoitetaan myös uudenlaista suunnittelun lähestymistapaa, jossa korostuu kokonaisvaltainen systeemiajattelu ja pyrkimys tuottaa ympäristöön ratkaisuja, jotka tuottavat monia hyötyjä samanaikaisesti. Kuva: Alueellinen viherkerroin 2.0

Viisi asiaa, jotka opimme Virtuaalivehreän design sprinteissä:

1. Ongelma, tarve ja tavoite

Yhteiskehittämisen keskiössä on yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen, mutta usein kuitenkin jompikumpi näistä tavoitteista korostuu toista enemmän. Design sprinttiä suunnitellessa onkin hyvä jo alkuun miettiä, onko päätavoitteena enemmän tiedon ja ymmärryksen jakaminen ja lisääminen eri osaajien kesken, vai onko päätavoitteena ennemmin tuoda tietotaitoa yhteisen pöydän ympärille konkreettisten ratkaisujen tuottamiseksi. Tämä auttaa ohjaamaan työskentelytapaa ja ongelman muodostamista sekä osallistujia lähestymään työskentelyä sopivalla tavalla.

2. Keskeisten sidosryhmien tunnistaminen

Vihreän infrastruktuurin suunnittelu vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa sekä monialaisen osaamisen yhdistämistä. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa ne keskeiset toimijat, jotka liittyvät design sprintissä kehitettävään aiheeseen. Keskeistä on huomioida eri näkökulmat ja niiden vaatima asiantuntijuus: kohteen alueelliset ominaisuudet, ekologiset prosessit, suunnitteluvaiheessa huomioitavat tilavaraukset ja ympäröivä alue sekä loppukäyttäjät. Kun keskeiset toimijat on tunnistettu, on myös yhtä tärkeää pohtia, miten eri tahot saadaan mukaan yhteiskehittämiseen ja millä tavoin vihreän infrastruktuurin merkitys saadaan heille parhaiten välitettyä.

3. Lähtökohdat yhteiskehittämiselle

Virtuaalivehreän design sprinteissä alkuun pidetyt puheenvuorot ja kohdevierailut tukivat yhteistä työskentelyä. Erityisesti kohdevierailut, joissa osallistujat pääsivät näkemää uusia ja innovatiivisia ratkaisuja sekä jakamaan ajatuksia jo paikan päällä eri toteutuksista auttoivat lähestymään ongelmanratkaisua uusilla tavoilla. Esimerkiksi vierailu Vihreistä vihrein -kerrostaloon herätteli keskustelua vihreän infran integroimisesta rakentamisvaiheeseen sekä vihreän infran vaikutuksista yhteisölliseen asumiseen. Vierailujen aikana ennestään toisilleen tuntemattomat osallistujat pääsevät näin aloittamaan keskustelua hieman vapaamuotoisemmassa ympäristössä ennen työpajatyöskentelyä. 

Design sprintit soveltuvat toteutettavaksi sekä yksittäin että useamman sprintin sarjana. Yhteistä tekemistä ja uuden tiedon omaksumista tukee kuitenkin oppimisen jatkuvuus. Oli kyseessä sitten yksi tai useampi design sprint, niin ennen varsinaista tapahtumaa on hyvä antaa oppimiselle virikettä esimerkiksi kyselyn, videon tai tutkimusartikkelin muodossa. Samoin tapahtumien jälkeen voi olla hyödyllistä lähettää osallistujille kertauksena opitut asiat tai muuta ajatuksia herättävää materiaalia jatkoajatuksille.

Virtuaalivehreä-hankkeessa yhteiskehittäminen tapahtui kaksipäiväisissä design sprinteissä.

4. Konkreettinen ja luova ongelmanratkaisu

Nykypäivänä monen suunnittelijan ja muun asiantuntijan työskentely sisältää paljon tietokoneella istumista ja digitaalisten ohjelmien käyttöä. Yhteiskehittämisessä ja luovassa ongelmanratkaisussa konkreettinen tekeminen toimii paitsi helppona keskustelun herättäjänä, myös mielekkäänä ja havainnollistavana esimerkkinä vihreän infrastruktuurin suunnittelusta. Virtuaalivehreä-hankkeen työpajat, joissa työskenneltiin mallikortteleiden, katupoikkileikkausten ja karttojen kanssa, koettiin kaikista parhaiksi tavoiksi edistää yhteistä oppimista.

5. Tulosten hyödyntäminen

Oli design sprintin tavoitteena enemmän yhdessä oppiminen tai yhdessä tekeminen, on osallistujille hyvä tuoda jo heti alkuun selkeästi esille, miten design sprintin tuotoksia tullaan hyödyntämään. Yhteiset opit on hyvä koota yhteen ja laittaa jakoon laajemmallekin yleisölle, jotta ymmärrys vihreästä infrastruktuurista paranisi laajemmallakin tasolla.

Virtuaalivehreässä design sprintit tähtäsivät erityisesti yhteiseen oppimiseen ja sitä kautta kehittämään vihreän infrastruktuurin huomioimista kaavoituksessa. Eri sektoreiden ja asiantuntijoiden välinen yhteistyö tuotti kaavoittajille parempaa ymmärrystä esimerkiksi vihreän infrastruktuurin ratkaisujen vaatimista tilaratkaisuista sekä ekosysteemipalveluiden toiminnallisuuksista. Yrityspartnerit taas osaltaan saivat tietoa vihreää infrastruktuuria tukevien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Hankkeen opit on koottu vihreän infrastruktuurin suunnittelua ja yhteiskehittämistä käsittelevään julkaisuun Luonnolliseksi rakennettu – Näin suunnittelet, rakennat ja ylläpidät vihreää infrastruktuuria, joka on tarkoitettu kaavoittajien, rakennuttajien ja muiden vihreän infrastruktuurin parissa toimivien tahojen tueksi. 

Lataa tästä Virtuaalivehreä-hankkeen julkaisu Luonnolliseksi rakennettu – Näin suunnittelet, rakennat ja ylläpidät vihreää infrastruktuuria.

 

Kirjoittaja on kaupunkimaantieteen maisteriopiskelija, joka tutkii ja arvioi yhteiskehittämisen menetelmiä Fiksu Kalasatama -hankkeessa.  

Teksti: Annamaria Rossi

Comments are closed.