Oppeja Nantesista: Tilapäisyydestä kasvoi luova saari keskelle kaupunkia

Tilapäisyydestä kasvoi luova saari keskelle kaupunkia

Nantesin kaupungin keskellä, Loire-joessa sijaitsee vanha telakka- ja satama-alue Île de Nantes. Alue on kokenut huikean muutoksen ei-kenenkään-maasta taiteen, arkkitehtuurin ja luovien alojen keskittymäksi, jota kehitetään väliaikaiskäytöllä. REFILL-hankkeessa mukana olevat Helsingin, Clujin, Poznanin sekä Ghentin edustajat pääsivät tutustumaan Nantesin jokivarren muutokseen toukokuun lopussa.

Nantesin arkkitehtuurikoulun katolta katsottuna koko alueen laajuus hahmottui hyvin: kyseessä on Helsingin Jätkäsaaren laajuinen kehityshanke. Oikea mittakaava ja ajoitus ovat välttämättömiä tämän kaltaiselle projektille. Suunnitelmat ovat muuttuneet useita kertoja matkan varrella Nantesin kaupungin ja alueen tarpeiden eläessä.

Projektin kannalta olennaista on tiivis yhteistyö kaupunkisuunnittelun ja elinkeinopalveluiden välillä. Saaren kehitysprojektia luotsaa noin 30 työntekijän SAMOA-organisaatio, jonka väestä kaksi kolmasosaa työskentelee kaupunkisuunnittelun ja loput elinkeinopalveluiden parissa. SAMOA tekee yhteistyötä läpi kaupunkiorganisaation sekä paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Entinen satama-alue Île de Nantes sijaitsee metropolialueen keskellä, heti keskustan kupeessa.

Kaupunkiin tutustuttiin pyöräillen.

Luova yhteistyö kantaa hedelmää

Saarelle on keskittynyt huikea kirjo luovien alojen toimijoita, joiden välinen yhteistyö on ollut hedelmällistä. Julkisilla alueilla on massiivisia alueen historiasta muistuttavia teoksia, viihtyisiä oleskelupaikkoja sekä nurkkauksia tapahtumille. Alueen symbolina ja ankkurina toimii jättimäinen mekaaninen ”elefantti”-teos, joka kävelee alueella päivittäin.

Alueen vetonaulana toimii valtava mekaaninen elefantti, joka kulkee saarella päivittäin.

Samojen tekijöiden suunnittelema ja toteuttama meren eri kerroksia kuvastava karuselliteos löytyy joen rannasta. Suunnitteilla on myös joen vastarannalle valtava, hyönteisten ja eläimisen kansoittama puu, jonka sisälle voi kiivetä. Mittavat taideinvestoinnit ovat luoneet saarelle identiteettiä, ja nyt haasteena onkin pikemminkin tasapainotella uudistuminen ja ”Disneyland”-efektin välttämisen välillä.

Vierailun aikana REFILL-hankkeen edustajat tutustuivat useisiin kohteisiin ja projekteihin, kuten îlink-järjestöön, joka kehittää ja testaa uudisrakennuksiin suunniteltuja yhteistilakonsepteja niiden tulevien käyttäjien kanssa. Lisäksi tutustuttiin Centraliin, joka on media-alojen yrityskeskittymä vanhassa kampaamotuotteiden tukkumyymälässä ja Pointe-organisaation käynnistämään ja koordinoimaan, useiden eri toimijoiden yhdessä hyödyntämään ”Plateform C”-fablabiin.

Plateforme C on Nantesin fablab.

Fablabissa toteutuu jännittäviä projekteja ja kohtaamisia.

Konttitoimistoja yrityksille ja taidetta asukkaille

Aloittelevia yrityksiä tuetaan edullisilla tiloilla, joita kunnostetaan vanhoihin varastorakennuksiin. Karting-rakennuksessa sijaitsee kevyitä, lastulevystä valmistettuja ”konttitoimistoja”, joissa aloittelevat yritykset saavat olla edullisella, noin 150 euron kuukausivuokralla enintään kolmen vuoden ajan.

REFILL-hanke paneutuu tyhjien tilojen aktivointiin ja kaupungin kehittämiseen niiden avulla.

 

Luovien alojen pienyrittäjille tila toimii ankkurina: edullinen, väliaikainen toimistotila saattaa olla pysyvintä yritystoiminnassa – se yksi asia, jonka varaan voi vähintään laskea. Kolmen vuoden väliaikaisuus ei siis välttämättä tunnu lyhyeltä tai epävarmalta vaan päinvastoin; se voi edustaa myös pysyvyyttä. Karting-rakennuksen naapurissa toimii Solilab, joka on keskittynyt sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään yritystoimintaan ja sen kehittämiseen.

Kokeilemalla kehittäminen on omaksuttu myös Nantesissa toimintatavaksi. Kokeilussa on esimerkiksi asukkaiden toteuttamat kolmen kuukauden mittaiset taidepilotit, joiden budjetti on 50 000 euroa. SAMOA fasilitoi ja tukee pilotteja, sekä tarjoaa niiden käyttöön omaa asiantuntemustaan suunnittelutyökalujen lisäksi. Pilottien pohjalta valmistellaan varsinaiset taideteokset, jotka toteutetaan muutaman vuoden päästä: pilottivaiheen teoksista voi näin ollen muokkautua pysyviä.

Nantesissa on nähtävissä samoja trendejä kuin viime vuosina Helsingissäkin: palvelumuotoilun hyödyntämistä esimerkiksi asukkaita osallistaen ja kokeilemalla kehittäen. Myös lean-ajattelun oppeja juurrutetaan kaupungin toimintaan. Käsillä tekemisen ja käytännössä testaamisen rooli tuli usein esille: niiden kautta lopullinen suunnitelma ottaa muotonsa, ja projektien mittakaava on niin pitkä, että niille on annettu tilaa muuntua matkan varrella.

Îlink tekee prototyyppejä uusiin rakennuksiin suunnitelluista ratkaisuista ja testaa niitä kevyesti ennen lopullista toteutusta.

Tyhjien tilojen potentiaali käyttöön!

Helsingissä on meneillään useita tilojen avaamista edistäviä projekteja. Tilapäiskäytön ja väliaikaisuuden hyödyntämistä kaupunkikehityksessä on kokeiltu esimerkiksi Kalasatamassa. Tyhjien tilojen potentiaali kaupunginosien kehittämisessä on suuri. Niiden avulla voidaan kehittää alueelle uutta identiteettiä sekä tukea elinkeinotoimintaa.

Nantesin kaupungin rooli on sekä aktiivinen tyhjien tilojen kehittäjä – erityisesti yrityksille tarjottavien tilojen osalta – että fasilitoiva. SAMOA tarjoaa oman asiantuntemuksena projektien käyttöön, mutta ideat ja usein myös toimet tilojen uusien käyttötarkoitusten kokeilemiseen tulevat kaupunkilaisilta. Kalasatamassa on kokeiltu nopeiden kokeilujen ohjelmassa palvelupilottien tuomista kaupunkitilaan, ja kaupunkilaiset ovat olleet mukana kehittämässä näitä palveluita toimivammiksi.

Voisiko tyhjiä tiloja hyödyntäviä nopeita, fiksuja kokeiluja toteuttaa myös muualla Helsingissä yhdessä kaupunkilaisten kanssa? Miten kaupunkilaiset voisivat kehittää itse tyhjille tiloille yhä uusia käyttötarkoituksia? Entä miten digitaaliset ratkaisut, joita esimerkiksi Joustotilat-hankkeessa on kehitetty, voisivat tukea tätä? Muun muassa näiden kysymysten pohtimista jatketaan REFILL-hankkeessa Helsingissä.

Helsinkiä edustivat Markus Sahlsten (Tilakeskus, opintovapaalla), Maija Bergström (Forum Virium Helsinki) sekä Miki Mielonen (Oman muotoinen koti -projekti).

Teksti ja kuvat: Maija Bergström, Markus Sahlsten ja Miki Mielonen

Comments are closed