Asuminen palveluna – rakennuttajat ja teknologiayritykset pyöreän pöydän ääressä

Asuminen palveluna – rakennuttajat ja teknologiakehittäjät pyöreän pöydän ääressä

Ensimmäinen Nordic Smart Building Convention käynnistyi 14.6. Fiksu Kalasatama Living Labin naapurissa Kattilahallissa. Fiksu Kalasatama keskusteli rakennuttajien ja teknologiayritysten kanssa pyöreän pöydän ääressä siitä, mitä Living as a Service oikeastaan on.

Forum Virium Helsinki emännöi keskustelua asumisesta palveluna

Asuminen palveluna voi kattaa useita osa-alueita: rakennusautomaation, liikkumisen palvelut, ruoanjakelun, terveyden ja hyvinvoinnin, sekä sen miten näitä yhdistellään eri kuluttajaryhmiä puhutteleviksi kokonaisuuksiksi. Asumisen palveluista maksetaan käytön perusteella elinkaaren mittaan, ei yksittäisinä hankintoina. Niinpä asiakkaan ei tarvitse omistaa tai investoida saadakseen palvelua. Asiakas voi olla kiinteistön omistaja, hallinnoija tai asukas. Palveluajatteluun liittyy käsitys asukkaasta “prosumerina”, joka vaikuttaa kulutusvalinnoillaan. IoT:n ja tekoälyn aikakautena asuminen palveluna konseptiin liittyy myös reaaliaikaisuus: palvelun tilasta voi saada jatkuvasti tietoa ja se on vuorovaikutteinen.

Koti ei ole vain elämistä ja asumista, vaan siihen liittyy vahvoja tunteita. Koti on osa itseä, se ei voi olla “vain palvelu”. Palveluista huolimatta fyysisen ympäristön houkuttelevuus ei häviä mihinkään, vaan myös arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön kuten puistojen merkitys on asukkaille tärkeä.

Helpoin käyttöliittymä voittaa

Mitä perinteinen rakennusten älyteknologia sitten tarkoittaa palveluna? Useat palvelut tarjotaan yhdessä paketissa, ja helpoin käyttöliittymä ratkaisee. Pöydässä keskusteltiin miten vanhoissa teknologioissa on erinomaisia käyttöliittymiä, kuten esimerkiksi valokatkaisija. Kaunein käyttöliittymä onkin sellainen, jota ei tarvitse oppia käyttämään – arjessa halu tai mahdollisuus ottaa vastaan teknologisia haasteita on pieni, jolloin intuitiivisesti toimiva helppo ratkaisu voittaa.

Helpoin käyttöliittymä on se, ettei käyttöliittymää ole lainkaan. Kodinkoneet ilmoittajat korjaajalle itse huoltotarpeistaan ja energiaoperaattori säästää sähköä asukkaan toiveiden mukaisesti. Tulevaisuudessa koneoppiminen ja tekoäly tuovat tähän apua: puheohjaaminen, sormenjälkitunnistus ja kasvojentunnistus personoivat palveluita ja vähentävät tarvetta erilliselle käyttöliittymälle. Tärkeää on kuitenkin säilyttää asukkaan hallinnan tunne ja mahdollisuus saada tietoa palvelun statuksesta aina halutessaan.

Rakennusten liiketoiminta hakee elinkaarimalleja

Uudet palvelut haastavat nykyiset liiketoiminnan mallit ja  ja sekoittavat ne: hyöty ja arvo syntyvät rakennusten elinkaaren aikana. Nykyinen rakennuttamismalli ei tue elinkaariajattelua, jossa arvo rakentuu systeemisesti ja hyödynsaajia voi olla monta – osa heistä yllättäviäkin.

Entä jos rakennus annetaankin tulevaisuudessa ilmaiseksi käyttäjille ja tulot tulevat useasta pienestä lähteestä? Esimerkiksi käyttäjistä saatavalla tiedolla voi olla arvoa jota ei välttämättä vielä tunnisteta. Vanhojen ominaisuuksien, kuten vaikkapa hyvän ilmanlaadun arvo voidaan  tehdä näkyväksi uusilla mittaamisen tavoilla. Käyttäjä – tai hänen työnantajansa – voisikin olla valmis maksamaan työskentelystä kaupungin terveellisimmäksi osoitetussa talossa. Ja tämän voi osoittaa datalla!

Minkälainen on koti 2.0?

 

Arvo ja uusi liiketoiminta löytyy kokeillen

Uudet palvelut syntyvät kokeilemalla ja antamalla paljon tietoa mahdollisille asiakkaille: esimerkiksi älytalon sähkön taajuus ja jännitteet tai yhteisten aurinkopaneeleiden tuotto kiinnostivat yllättäen Espoon Adjutantissa, toisin kuin makuuhuoneiden energiankulutus, jonka suunnittelija oli arvioinut asukkaalle tärkeäksi.

Yhteenvetona keskustelusta nousi, että rakennukseen voi rakentaa modulaarisesti ja kokeillen uudenlaisia ratkaisuja. Samoin liiketoimintamalleja tulee kehittää rohkeasti testaten. Palvelut vaativat riittävää skaalaa. Teknologiat ovat jo olemassa, nyt ne pitäisi saada reippaasti käyttöön.

Tämä vaatii vanhojen liiketoimintamallien korvaamista uusilla. Palvelun ja käyttäjän välissä  saattaa olla tilaa myös erilaisille operaattoreille ja  markkinointi- ja viestintäosaamiselle, jotka tekevät kokonaisuuksista ymmärrettäviä ja kiinnostavia. Edelläkävijäyritykset ovat jo kentällä, kuten Nuuka, joka myy liiketilojen omistajille energiansäästöä. Mistä löytyisi vastaavia operaattoreita asumisen palvelullistamiselle?

Comments are closed