Joustotilat-hankkeen oppeja älylukoista

Tammikuussa 2015 käynnistyneen Joustotilat-hankkeen havainnoista ja opeista on tehty kolmen artikkelin sarja. Tämä kolmas artikkeli käsittelee älylukituksen avaamia mahdollisuuksia ja suomalaisten älylukkotoimittajien tilannetta tällä hetkellä. Artikkeli kertoo muun muassa, miten älylukot vaikuttavat tilan käyttöön. Ensimmäinen Joustotilat-hankkeen opeista laadittu artikkeli kertoi joustotilojen palveluista ja niihin liittyvistä kysymyksistä (Opit palvelunäkökulmasta). Toinen artikkeli puolestaan avasi erilaisten tilojen tuomia mahdollisuuksista ja haasteita joustotilakäytön näkökulmasta. Lisäksi artikkelissa valotettiin esiin nousseita integraatiokysymystä palveluiden näkökulmasta (Opit ekosysteemin näkökulmasta). Älylukituksella tilat fiksummin käyttöön Älylukituksella tarkoitetaan ”fiksua” lukitusta, joka on mahdollista avata ilman perinteisiä avaimia. Älylukot voidaan avata esimerkiksi koodilla, puhelimella tai jopa ääniohjauksella. Älylukkojen toimintoja on myös mahdollista>>>

Joustotilat-hankkeen oppeja ekosysteemin näkökulmasta

Tammikuussa 2016 käynnistyneen Joustotilat-hankkeen tavoitteena on ollut selvittää muun muassa sitä, miten sekä yksityisiä että julkisia tiloja saataisiin avattua väliaikaiseen käyttöön ketterästi ja käyttäjien tarpeet huomioiden. Tehdyt havainnot ja saadut opit on kerätty talteen ja niihin pohjautuen julkaistaan kolmen artikkelin sarja. Tämä toinen artikkeli pureutuu julkisten tilojen joutotilakäytön haasteisiin ja toimivan palveluekosysteemin asettamiin vaatimuksiin. Artikkeli vastaakin muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia haasteita on julkisten tilojen muuttamisessa joustotiloiksi? Mitä esteettömyyden näkökulmasta tulisi huomioida? Mitä pitää ottaa huomioon kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelmien näkökulmasta? Miten joustotilamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi parkkihalleissa? Ensimmäinen Joustotilat-hankkeen opeista laadittu artikkeli kertoi joustotilojen palveluista ja niihin liittyvistä haasteita sekä mahdollisuuksista>>>

Sähköautoja ja vertaispysäköintiä

Sähköautoja ja vertaispysäköintiä – Kalasatamassa syntyy tulevaisuuden liikkumisen palveluita ja yhteistoimintaa Witrafin ja Parkkisähkön yhteiskehittämistyöpaja kokosi yhteen Fiksun Kalasataman pysäköintiin ja sähköautoiluun liittyviä kokeiluja eteenpäin luotsaavat yritykset sekä kaupungin edustajia ja suunnittelijoita. Iltapäivän aikana käytiin tiivistä keskustelua, joka toi toimijat saman pöydän ääreen. Alustuksena Lauri Uski Helsingin kaupungilta avasi miten kaupunki edistää pysäköinnin uusien ratkaisujen etenemistä. Pekka Koponen Forum Virium Helsingistä loi katsauksen muihin ajankohtaisiin älyliikenteen kuulumisiin, kuten Jätkäsaaren sähköautojen pysäköintiin liittyviin hankkeisiin. Kalasataman kokeilujen oppeja toivotaan jakoon myös muille uusille alueille. Oppeja Kalasatamasta ja kalasatamalaisilta Kalasataman kokeilijat Parkkisähkö ja Witrafi kertoivat kokemuksistaan ja opeistaan. Parkkisähkön kokeilu on tehty yhdessä>>>

Joustotilat-hankkeen opit palvelunäkökulmasta

Tammikuussa 2015 käynnistyneen Joustotilat-hankkeen tavoitteena on ollut selvittää muun muassa sitä, miten sekä yksityisiä että julkisia tiloja saataisiin avattua kaupunkilaisten varattavaksi – vaikkapa tunniksi tai päiväksi – ketterästi ja käyttäjien tarpeet huomioiden. Vastauksia etsittäessä on järjestetty kymmeniä tapaamisia ja työpajoja sekä testattu Internet-pohjaisen varauspalvelun toimivuutta. On myös pyritty löytämään erilaisia näkökulmia: joustotilatoimintaa on katsottu niin käyttäjien, tilantarjoajien kuin julkisten ja yksityisten toimijoiden silmin. Nyt julkaistaan kolmen artikkelin sarjan Joustotilat-hankkeesta saaduista opeista ja havainnoista niiden takana. Ensimmäinen artikkeli keskittyy palvelunäkökulmaan eli vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä joustotilapalveluiden käyttäjät odottavat palveluilta? Minkälaiset tilat vastaavat parhaiten käyttäjien tarpeita? Miten taloyhtiöt voivat matalalla>>>

Asuminen palveluna – rakennuttajat ja teknologiayritykset pyöreän pöydän ääressä

Asuminen palveluna – rakennuttajat ja teknologiakehittäjät pyöreän pöydän ääressä Ensimmäinen Nordic Smart Building Convention käynnistyi 14.6. Fiksu Kalasatama Living Labin naapurissa Kattilahallissa. Fiksu Kalasatama keskusteli rakennuttajien ja teknologiayritysten kanssa pyöreän pöydän ääressä siitä, mitä Living as a Service oikeastaan on. Asuminen palveluna voi kattaa useita osa-alueita: rakennusautomaation, liikkumisen palvelut, ruoanjakelun, terveyden ja hyvinvoinnin, sekä sen miten näitä yhdistellään eri kuluttajaryhmiä puhutteleviksi kokonaisuuksiksi. Asumisen palveluista maksetaan käytön perusteella elinkaaren mittaan, ei yksittäisinä hankintoina. Niinpä asiakkaan ei tarvitse omistaa tai investoida saadakseen palvelua. Asiakas voi olla kiinteistön omistaja, hallinnoija tai asukas. Palveluajatteluun liittyy käsitys asukkaasta “prosumerina”, joka vaikuttaa kulutusvalinnoillaan. IoT:n ja tekoälyn>>>

Oppeja Nantesista: Tilapäisyydestä kasvoi luova saari keskelle kaupunkia

Tilapäisyydestä kasvoi luova saari keskelle kaupunkia Nantesin kaupungin keskellä, Loire-joessa sijaitsee vanha telakka- ja satama-alue Île de Nantes. Alue on kokenut huikean muutoksen ei-kenenkään-maasta taiteen, arkkitehtuurin ja luovien alojen keskittymäksi, jota kehitetään väliaikaiskäytöllä. REFILL-hankkeessa mukana olevat Helsingin, Clujin, Poznanin sekä Ghentin edustajat pääsivät tutustumaan Nantesin jokivarren muutokseen toukokuun lopussa. Nantesin arkkitehtuurikoulun katolta katsottuna koko alueen laajuus hahmottui hyvin: kyseessä on Helsingin Jätkäsaaren laajuinen kehityshanke. Oikea mittakaava ja ajoitus ovat välttämättömiä tämän kaltaiselle projektille. Suunnitelmat ovat muuttuneet useita kertoja matkan varrella Nantesin kaupungin ja alueen tarpeiden eläessä. Projektin kannalta olennaista on tiivis yhteistyö kaupunkisuunnittelun ja elinkeinopalveluiden välillä. Saaren kehitysprojektia luotsaa noin>>>