Älykäs kaupunginosa ihmisille

nappinaapuri_co-creation_kalasatama-7_26358425436_o_webFiksua Kalasatamaa kehitetään joustavasti ja kokeilujen kautta, yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Asukkaat otetaan älykkään kaupungin suunnitteluun alusta alkaen. Yhteinen kehittäminen voi liittyä esimerkiksi palvelun, prototyypin tai tuotteen testaamiseen, palautteenantoon, konseptointiin, pilotointiin tai uusien ominaisuuksien kehittämiseen.

Fiksussa Kalasatamassa tähdätään siihen, että palvelut ovat hyö­dyllisiä, käy­tettäviä ja haluttavia käyttäjille. Niinpä tekemisen ytimessä ovat palvelumuotoilu, käyttäjälähtöisyys sekä kaupunkilaiset osallistava yhteissuunnittelu ja -kehittäminen.

Pal­ve­lu­muo­toilulla tar­koi­tetaan pal­velujen kehit­tämistä muo­toilun mene­telmillä. Näitä ovat esimerkiksi kokeilut, visua­li­soinnit, yhteis­suun­nittelu, pro­to­tyypit ja tes­taaminen. Pal­ve­lu­muotoilu on yksi keino uudistaa julkisia pal­veluja niin, että ne ovat käyttäjälähtöisiä – eli ne suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ne vastaavat hyvin ja aidosti kau­pun­ki­laisten tarpeita.

Yhteis­suun­nittelu ja -kehittäminen puolestaan tar­koittaa sitä, että käyttäjät otetaan mukaan suun­nit­te­lu­pro­sessiin. Pal­ve­luiden yhteis­een suun­nit­teluun otetaan mukaan ihmisiä eri aloilta, lisäksi heiltä löytyy erilaisia taustoja ja rooleja palveluiden käyttäjinä. Fiksussa Kalasatamassa yhteiskehittämistyöpajoihin kutsutaan aiheesta riippuen sopiva joukko palvelun kehittäjiä, palveluiden käyttäjiä tai niistä kiinnostuneita kaupunkilaisia, kaupungin virastojen edustajia, tutkijoita ja yrittäjiä.

Kuva: Laura Oja, Helsingin kaupungin kuvapankki

Kuva: Laura Oja, Helsingin kaupungin kuvapankki

Käyttökokemuksia asukkailta

Kalasatamasta löytyy jo paljon älykästä infrastruktuuria, joka helpottaa asukkaiden elämään päivittäin. Asumisen uudet ratkaisut, kuten Fregatti- ja Fiskari-taloyhtiöissä käytössä oleva Helenin HIMA-palvelu ja koko alueella toimiva jätteiden putki-imu ovat jatkuvassa käytössä. Tiloja ketterästi tarjoava Joustotilat-palvelu on asukkaiden vapaassa käytössä ja sähköautot yhteisesti hyödynnettävissä Setlmenttiasuntojen asukkaille. Kaikista näistä asukkaat keräävät jatkuvasti kullanarvoista käyttökokemusta, jota Fiksu Kalasatama hyödyntää hankkeissaan.

Käytännössä Kalasataman asukkaat ovat esimerkiksi osallistuneet eri sidosryhmiä yhdistäviin työpajoihin, testanneet yksittäisiä palveluita (esimerkiksi MaaS-palvelu Tuup ja ruoan hävikkiä vähentävä Foller), vastanneet kyselyihin tai olleet yhteistyökumppaneina Fiksun Kalasataman hankkeisssa (esim. Setlementtiasuntojen Capellan kansalaistila on avattu osana Joustotilat-hanketta asukkaiden käyttöön).

Erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja työpajoja asukkaille on järjestetty useita kymmeniä. Työpajoissa on esimerkiksi yhdessä on ideoitu villejä valaistuskonsepteja, fiksumpaa liikkumista ja kuljetuksia ja ruokahävikin vähentämistä.

Yksittäisten asukkaiden lisäksi Fiksua Kalasatamaa ovat olleet aktiivisesti kehittämässä alueen asukastoimijat, kuten yhteisöllinen senioritalo Kotisatama, Setlementtiasuntojen Kotikortteli ja Koti Kaupungissa -ryhmärakennuttamisprojekti.

Yksi Kalasataman erikoisuus on Kehittäjien klubi, joka kokoaa alueen kehittäjät yhteen yrityksistä yhteisöihin ja kaupungin virkamiehiin. Neljä kertaa vuodessa kokoontuva klubi on ollut tärkeä mahdollisuus asukkaille osallistua, verkostoitua ja kertoa toiminnastaan muille alueen kehittäjille. Niin yksittäiset innovaattorit kuin järjestäytyneet asukastoimijatkin ovat olleet Kehittäjien klubin tapaamisissa tiiviisti mukana. Esimerkiksi kesäkuussa 2016 klubi kokoontui yhteisöllisessä senioritalo Kotisatamassa. Tilaisuuden teemana olivat Fiksun Kalasataman Nopeiden kokeilujen ohjelman ensimmäisten kokeilujen opit, mutta tilaisuuden alussa Kotisataman aktiivit kertoivat kaikille omasta toiminnastaan.

nappinaapuri_co-creation_kalasatama-6_25779484414_o_webKokeilujen kaupunginosa

Fiksua Kalasatamaa kehitetään joustavasti ja kokeilujen kautta. Kokeiluja edistetään Nopeiden kokeilujen ohjelmalla, jolla kiihdytetään hyvien ideoiden kehittymistä palveluinnovaatioiksi sekä uudeksi liiketoiminnaksi.

Palveluiden kehittäjille on tärkeää saada mahdollisimman nopeasti palautetta siitä, miten palvelu koetaan – vain näin niistä voidaan kehittää helppokäyttöisiä ja hyödyllisiä. Fiksun Kalasataman Nopeat kokeilut ovat lyhyitä, alle puolen vuoden mittaisia kokeilupyrähdyksiä, joiden aikana alueella ja asukkaiden kanssa kehitetään prototyyppejä paremmaksi.

Esimerkiksi uudenlaista liikkumispalvelua kehittävällä Tuupilla oli Kalasatamassa 10 testaajaa, jotka mm. kokeilivat uutta mobiilisovellusta ennen sen julkaisua sekä antoivat palautetta sovelluksen käyttöönotosta ja rekisteröinnistä. Follerin kokeilussa puolestaan oli mukana 19 käyttäjää kymmenestä kotitaloudesta. Asukkaat testasivat, onko palvelulla vaikutusta roskiin menevän ruoan määrään.

Kokeilijat ja asukkaat ovat myös järjestäneet useita yhteiskehittämistyöpajoja, joissa yhdessä on kehitetty palveluita eteenpäin. Esimerkiksi Tuupin yhteiskehitystyöpajassa ideoitiin fiksumpaa liikkumista ja kuljetuksia: minkälaisia tarpeita ja käyttötilanteita asukkailla on liittyen vuokrattaviin ajoneuvoihin ja tavarankuljetukseen?

Yhteiskehittämistyöpajojen tavoitteena on, että työpajojen tulokset ja opit siirtyvät palveluiden kehitystyöhön. Yhteismaan Nappi Naapuri -kokeilu Kalasatamassa on erinomainen esimerkki siitä, miten asukkaiden näkemykset ja toiveet tulevat osaksi palvelua. Asukkaat esittivät idean liikuntatunneista Nappi Naapurissa, minkä jälkeen mahdolliset opettajat sekä sopiva paikka löytyivät Napin sekä Kalasataman Facebook-ryhmän avulla. Ulkoliikuntatunnit paketoitiin joukkorahoitettavaksi mesenaatti.me-palveluun ja rahoittajia löytyikin yhteensä 17. Mesenaatin Kalasatama-sivulle voi edelleen käynnistää uusia aluetta palvelevia joukkorahoituskampanjoita esimerkiksi lastenvahtipalvelulle tai korttelijuhlille.

nappinaapuri_co-creation_kalasatama-12_25781581543_o_webKyselyillä esiin toiveet ja onnistuminen

Erilaiset kyselyt ovat yksi olennainen keino selvittää asukkaiden näkemyksiä omasta kaupunginosastaan ja kehitteillä olevista älykkäistä palveluista.

Systemaattista palautetta on kerätty mm. osana Nopeiden kokeilujen ohjelmaa. Nopeina pyrähdyksinä tehtäville kokeiluille on tärkeää saada palautetta sekä itse kokeilusta että siitä, kuinka hyvin käyttäjät ovat kokeneet voivansa vaikuttaa palvelun kehitykseen. Kokeilijat ovat keränneet itse palautetta kokeilusta siihen osallistuneilta asukkailta esimerkiksi haastattelemalla tai työpajoissa. Lisäksi Fiksu Kalasatama on tehnyt käyttäjille ns. loppukyselyn kokeilujen päätyttyä.

Keväällä 2016 Fiksu Kalasatama toteutti Kehitä Kalasatamaa kartalla -kyselyn, jossa kerättiin tietoa kaupunginosan erityispiirteistä, kartoitettiin kehitystoiveita ja saatiin konkretisoitua ihmisten kokemuksia alueesta. Kyselyyn vastasi 80 alueella Kalasataman alueen kehittämisestä kiinnostunutta kaupunkilaista, suurin osa alueen asukkaita. Mapitan Maptionnaire-kyselymenetelmä mahdollisti ajatusten, toiveiden ja kokemuksien jakamisen kartan avulla. Vastaaja pystyi merkitsemään esimerkiksi lempipaikkansa alueella oikeaan kohtaan.

Resurssitehokkaampi Smart City 3.0

Miten älykaupunki voisi tulevaisuudessa hyödyntää yhä paremmin asukkaiden ideoita, aktiivisuutta ja näkemyksiä? Älykaupunkivisionääri Boyd Cohen on kuvannut miten “Smart City 3.0” hyödyntää ideoiden ja resurssien yhä nopeampaa, tarkempaa ja tehokkaampaa jakamista. Kaupungeilla on kunnianhimoa mennä yhä pitemmälle: johtavat älykkäät kaupungit ovat ottaneet kilpaa käyttöön co-creation-malleja, jotka vannovat uudenlaisen yhteisöllisyyden nimeen.

“Suurin yksittäinen muutos viime aikoina on siirtymä ylhäältä annetuista, teknologiaan perustuvista lähestymistavoista kohti mallia, jossa kansalaiset ja yrittäjät luovat ja tekevät asioita yhdessä”, Cohen toteaa Fiksun Kalasataman haastattelussa. Hänen mukaansa sharing cities -liike on vahvin näyttö tästä murroksesta.

Nappi Naapurin kaltaiset alustat, joita Kalasatamassakin hyödynnetään, mahdollistavat paikallisten ideoiden nopean organisoimisen toteutukseen. Kalasatamassa voitaisiin kokeilla esimerkiksi uudenlaisia tiedon joukkoistamisen tapoja.

Lisätietoa:
Hankekoordinaattori Maija Bergström
[email protected]

Comments are closed.